Euroopan unioni pyrkii sekä Aasiassa että muualla solmimaan vapaakauppasopimuksia, joihin liittyy strateginen kumppanuus. EU:n ja Japanin suhteet näyttävät nyt olevan siinä vaiheessa, että unioni solmii seuraavaksi sitovan, kaupallisen ja poliittisen sopimuksen Japanin kanssa.
EU ja Japani ovat molemmat globaaleja kauppamahteja, jotka käyttävät etenkin pehmeää valtaa, jakavat yhteiset arvot ja laajan turvallisuuskäsityksen. Aiemmin EU ja Japani ovat tehneet turvallisuusasioissa tapauskohtaista yhteistyötä. Molempien suhteellinen valta-asema heikkenee parhaillaan, ja vapaakauppasopimus olisi molemmille erittäin tärkeä.
Sopimus on tiettävästi jo melkein valmis, mutta siihen liittyy yhä vielä lukuisia esteitä. Ne liittyvät markkinoille pääsyyn, tietosuojaan, sopimuksen ihmisoikeuslausekkeeseen, investointiriitojen varalle suunniteltuihin oikeusistuimiin ja sopimuksen ratifiointiin EU:ssa. Japanin pääministeri Shinzo Abe vieraili Brysselissä 21. maaliskuuta. Osapuolet vakuuttivat päättäväisyyttään saada sopimus aikaan ”mahdollisimman pian”.
Poliittisella sopimuksella on ennen kaikkea symboliarvoa. EU:n ja Japanin kestävään turvallisuusyhteistyöhön lienee vielä matkaa. Megavapaakauppasopimus ja poliittinen sekä strateginen kumppanuus nostaisivat EU:n ja Japanin kuitenkin johtoasemaan, kun kansainvälisistä säännöistä ja standardeista päätetään. Sopimus toisi molemmille myös taloudellista etua. Lisäksi sopimus olisi EU:lle elintärkeä ponnahduslauta nykyistä syvempiin sitoumuksiin muualla Aasiassa.