Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC alkoi vuonna 2010 tutkia Kenian vuosien 2007–2008 vaalien jälkeistä väkivaltaa, jossa noin 1 200 ihmistä sai surmansa ja sadattuhannet joutuivat pakosalle. Kenian tapaus on ICC:n kannalta uraauurtava; ensimmäistä kertaa syytettyinä on virkaa hoitavia valtionpäämiehiä.
Kenia on reagoinut oikeudenkäynteihin poliittisin ja oikeudellisin keinoin. Maa on jarruttanut rikostuomioistuimen työtä, koettanut saada YK:n turvallisuusneuvoston lykkäämään juttujen käsittelyä ja uhannut ICC:tä sillä, että afrikkalaismaat vetäytyvät tuomioistuimesta joukolla.
Kenia on saanut oikeudenkäyntien vastustukselleen alueellista tukea, ja tapaus on vahvistanut väitettä, jonka mukaan ICC toimii erityisesti afrikkalaisia maita vastaan. Kenian näkökulmasta valtionjohtajien syyttäminen voi vaarantaa alueellisen rauhan ja turvallisuuden, mistä syystä ICC:n ei pitäisi syyttää valtionjohtajia lainkaan. Kenia on saanut kannalleen ymmärrystä, mutta turvallisuusneuvosto on kieltäytynyt lykkäämästä oikeudenkäyntejä.
ICC:tä vastaan suunnatulla poliittisella hyökkäyksellä tulee olemaan vaikutuksena tuomioistuimeen. Sen täytyy harkita uudelleen, kuinka se suojelee todistajia, turvaa todisteita ja valitsee käsiteltävät tapaukset. Tuomioistuin voi käytännössä joutua jopa luopumaan periaatteestaan, jonka mukaan virkaa hoitavia valtionjohtajia voidaan syyttää.
Ne odotukset, joita ICC:hen on kohdistettu globaalin oikeuden instituutiona, ovat olleet epärealistisia. Nykyinen kansainvälispoliittinen ilmapiiri ei helpota tilannetta. Maailman johtavat vallat ovat edelleen tuomioistuimen ulkopuolella, ja Ukrainan kriisi vaikeuttaa juttujen siirtämistä tuomioistuimesta turvallisuusneuvoston käsiteltäväksi.