Haasteena puheenjohtajana toimivalle maalle on varmistaa neuvoston työskentelyn jatkuvuus ja samalla pysyä valppaana ja reagoida Arktisen neuvoston ulkopuolella tapahtuvaan alueelliseen ja globaaliin taloudelliseen, poliittiseen tai oikeudelliseen kehitykseen. Nämä kaikki voivat vaikuttaa Arktiseen neuvostoon ja sen työn sisältöön. Jotta puheenjohtajuuteen valmistautuva maa voisi tehokkaasti hoitaa tehtävänsä puheenjohtajana, sen tulee tarkasti ymmärtää tämän hallitusten välisen foorumin toiminta, ja sillä tulee olla käytettävissään syvällistä ja tutkittua tietoa laajemmista arktista aluetta koskevista poliittisista ja taloudellisista trendeistä. Viimeisen vuosikymmenen aikana nousi erinäisiä arktisen alueen poliittiseen, taloudelliseen ja lailliseen kehitykseen liittyviä odotuksia ja oletuksia. Monet näistä eivät perustuneet riittävään ymmärrykseen alueesta, ja vain harvat näistä voidaan oikeuttaa todellisten alueen tapahtumien kautta. Näin ollen on olemassa selvä tarve arktisen alueen kehitystä koskevalle päivitetylle, luotettavalle ja helposti hyödynnettävälle tiedolle. Tämänkaltainen tieto on luonteeltaan hyvin laajaa, ja näin ollen on myös olemassa tarve virtaviivaistaa ja fokusoida sitä siten, että se palvelee erityisiä, Suomen puheenjohtajuuden onnistuneeseen ja tietopohjaiseen toteuttamiseen liittyviä tarpeita.
Suomi ottaa vastaan Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden tilanteessa jossa poliittinen poutasää Arktisella alueella on kyseenalaistunut Venäjän ja länsimaiden yleisesti kiristyneiden välien seurauksena. Tämä on lisännyt yleistä epävarmuutta alueella, ja tällä on vaikutuksia sekä Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuteen, että laveammin Suomen arktisen politiikan tavoitteiden saavuttamiseen. Puheenjohtajuuden onnistuminen vaatii syvää tilannetietoisuutta, tätä tukevaa tarkkaa analyysiä vallitsevista dynamiikoista ja ketterää kykyä kohdata nopeastikin eteen tulevia haasteita. Samalla tutkimushanke palvelee Arktisen strategian päivitystä tuottamalla syvällistä analyysia muuttuneesta arktisen politiikan toimintaympäristöstä.
Hankkeen yleisenä tavoitteena on tarjota ulkoasiainministeriölle ja arktisista asioista vastaaville virkamiehille ajantasaista ja selkeää tietoa poliittisesta, taloudellisesta ja hallinnollisesta tilanteesta arktisella alueella. Tiedot perustuvat ja niitä tukee iteratiivinen tiedonvaihto ulkoministeriön virkamiesten ja muiden arktisten kysymysten kannalta tärkeiden valtionhallinnon yksiköiden ja kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien kanssa. Tätä jäsentää kaksi tutkimushankkeen erityistavoitetta:
1. Tarjota tutkimustietoa poliittisesta ja taloudellisesta tilanteesta arktisella alueella tukemaan Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden valmistelua ja toteutusta (2016). Samalla tämä työ tukee osaltaan Suomen arktisen politiikan painopisteiden määrittelyä.
2. Tarjota valtionhallinnolle asiantuntija-apua Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajakauden aikana ja sen painopistealueita koskien (2017–2018).
Hankkeessa analysoidaan niitä keskeisiä alueellisia ja globaaleja trendejä ja muutosvoimia, jotka ohjaavat poliittista ja taloudellista tilannetta arktisella alueella. Tutkimushankkeessa käsiteltäviä teemoja ovat mm. Arktisen neuvoston rakenne ja kehitys; puheenjohtajuuden rooli; liittymäkohdat Suomen arktisen strategian ja Arktisen neuvoston työskentelyn välillä; geopolitiikka, turvallisuus ja geotalous; talouden kehityssuunnat (meriliikenne, luonnonvarat); kansainvälinen oikeudellinen kehitys ja arktinen hallinto;ympäristönsuojelun rooli kansainvälisessä arktisessa yhteistyössä ja sen merkitys Suomen nykyisille innovaatio- ja tutkimusstrategioille; ulkopuolisten toimijoiden rooli Arktiksen hallinnossa.
Hankkeen toteuttavat Lapin yliopiston Arktinen keskus, Suomen ympäristökeskuksen Merikeskus ja Ulkopoliittinen instituutti.
Tutustu hankkeen raportteihin:
Suomen puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa (2017–2019) muutoksen ja epävarmuuden aikakaudella
Arctic Europe: Bringing together the EU Arctic Policy