Presidentti Dmitri Medvedevin puhe Helsingin yliopiston juhlasalissa 20.4.2009. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Ulkopoliittinen instituutti ja Suomi-Venäjä-Seura.
Arvovaltaisen tilaisuuden avasi järjestäjien puolesta puolesta suurlähettiläs Heikki Talvitie korostaen juhlavuotta, jota Suomi tänä vuonna juhlii 200-vuotta sitten saadun autonomisen aseman tähden.
Venäjän federaation presidentti Dmitri Medvedev keskittyi puheessaan kahteen eri teemaan. Ensimmäiseksi teemaksi presidentti oli valinnut Suomen ja Venäjän kahdenväliset suhteet. Hän antoi tunnustusta Suomen panostukseen Venäjän tutkimuksessa yliopistoissa ja totesi tämän edesauttaneen hyvien suhteiden rakentamisessa. Medvedev totesi, että Suomi ei ole Venäjälle ainoastaan naapurimaa, vaan todellinen kumppani ja tämä tulee hyvin esille kahdenvälisissä suhteissa, EU:n projekteissa ja pohjoisen ulottuvuudenkin puitteissa. Presidentti korosti myös maiden välisten kauppasuhteiden kehitystä ja totesi, että kauppasuhteissa tähdätään monivuotisiin kumppanuuksiin. Venäjästä tulikin vuonna 2008 Suomen tärkein kauppakumppani ja kaupan tase oli yli 22 miljardia dollaria.
Presidentti Medvedev puhui myös energian suuresta merkityksestä maiden suhteissa, erityisesti Nord Stream-kaasuputkihankkeesta ja sanoi, ettei Venäjä vähättele ekologisen tutkimuksen merkitystä koko Itämerta koskevassa suurhankkeessa. Presidentti puhui myös muista energiaprojekteista ja viittasi ennen kaikkea Fortumin suureen yrityskauppaan Venäjällä.
Toinen suurempi aihekokonaisuus, jonka presidentti Medvedev nosti puheessaan, koski Euroopan turvallisuutta ja sen kehitystä. Hän totesi ETYK-asiakirjan täyttävän ensi vuonna 35 vuotta ja viittasi Helsingin henkeen, joka symboloi avoimuutta, muutosta ja muiden maiden huomioimista. Maailma on muuttunut ja vastakkainasettelut ovat presidentin mukaan historiaa. Nyt on ajankohtaista vahvistaa kansainvälisen oikeuden arvoja, suvereniteetin kunnioitusta ja voimankäytöstä pidättäytymistä. Presidentti Medvedev katsoi, että kansainvälisen oikeuden periaatteita on käytetty valikoiden viitaten esimerkiksi Kosovon itsenäisyyden tunnustamiseen.
Presidentti Medvedev esitteli puheessaan Venäjän tekemää aloitetta uudesta eurooppalaisesta turvallisuusarkkitehtuurista. Hän kuvaili uutta kaavailemaansa järjestelmää laillisesti sitovaksi asiakirjaksi ja totesi, että kyseisessä järjestelmässä osapuolet olisivat tasavertaisia ja tällä tavoin Euroopan turvallisuus olisi ehjempi. Presidentti kutsui mukaan kaikki järjestöt ja maat. Uuteen turvallisuusarkkitehtuuriin tähtäävän huippukokouksen järjestämisen presidentti myönsi olevan vaikeaa, mutta se olisi tärkeää, jotta voitaisiin sopia toimintaperiaatteista ja agendasta. Presidentti luonnehti tällaista sopimusta uutena ”Helsinki Plus”-sopimuksena. Turvallisuusteeman puitteissa presidentti puhui aseidenriisunnasta ja kertoi Venäjän vetäneen myös joukkojaan pois Kaliningradin alueelta ja samalla toivoi samanlaista avointa asennetta turvallisuuden kehittämiseen myös Naton puolelta esimerkiksi Baltian maissa.
Presidentti Medvedev painotti viiden ydinasevaltion vastuuta ja kertoi sopineensa presidentti Barack Obaman kanssa umpeutuvan START-sopimuksen korvaavista neuvotteluista. Medvedev uskoi, että strategisia aseita on rajoitettava ja uusi sopimus voisi kattaa ydinkärkien määrät ja ulottua myös kantolaitteiden määriin. Lopullisena päämääränä hän pitää ydinaseetonta maailmaa. Hän myös alleviivasi tasavertaisen turvallisuuden takaamista kaikille ja totesi, ettei strategisia aseita tulisi sijoittaa maan oman alueen ulkopuolelle.
Presidentti Medvedev ilmaisi myös huolensa Itä-Eurooppaan suunnitellusta uudesta ohjustorjuntajärjestelmästä. Hän kertoi keskustelleensa Lontoon G20-huippukokouksen yhteydessä asiasta presidentti Obaman kanssa.
Erityisesti Medvedev katsoi, että avaruuteen ei tulisi sijoittaa aseita ja ydinaseita ei pitäisi voida varastoida helposti uudelleen käyttöön otettavassa muodossa. Hän piti tärkeänä myös sitä, että hyökkäys- ja torjunta-aseiden keskinäisen suhde säilyy tasapainossa. Medvedev tähdensi, että on erittäin tärkeää, ettei yksi osapuoli päätä ohjustorjuntajärjestelmistä, vaan asia on globaali.
Puheensa jälkeen presidentti Dmitri Medvedev vastasi muutamaan yleisökysymykseen Ulkopoliittisen instituutin johtajan Raimo Väyrysen vetämässä kysymysosassa. Ensimmäinen kysymys koski Venäjän mahdollista WTO-jäsenyyttä. Presidentti vastasi, ettei hänen mielestään Venäjällä ole mitään esteitä liittymiseen haasteista huolimatta, mutta toiset valtiot estävät Venäjän liittymisen.
Toinen kysymys koski mahdollisen viisumivapauden toteutumista Venäjän ja EU-maiden välillä. Presidentti vastasi, että Venäjä on valmis viisumivapauteen ja on valmis toimimaan sen puolesta, että viisumipakko saataisiin poistettua. Tässäkin asiassa presidentti katsoi, ettei eteneminen ole Venäjästä kiinni. Kolmas kysymys koski yliopisto-opiskelijoiden vaihtoa ja presidentti totesi kannattavansa, ei pelkästään opiskelijoiden, vaan myös opettajien mahdollisuutta osallistua vaihto-ohjelmiin.
Viimeinen kysymys käsitteli energian tärkeyttä Venäjän kauppasuhteissa EU-maiden kanssa ja uusiutuvan energian merkitystä. Presidentti Medvedev myönsi, että energiatehokkuus on Venäjällä haaste ja käytössä olevat tehtaat ovat usein vanhentuneita ja kaipaavat modernisointia. Tällä saralla Venäjä on erityisen kiinnostunut yhteistyöstä ulkomaisten kumppanien kanssa.
Presidentti Medvedevin puhe on kokonaisuudessaan luettavissa englanniksi tämän linkin kautta.
