Suomi tietoliikennekeskittymänä? Näkökulmia Suomen kyber-ratkaisuihin

Puhujat: Harri Pursiainen, Liikenne- ja viestintäministeriö Eero Korhonen, Google Finland Oy Christian Fjäder, Huoltovarmuuskeskus Puheenjohtaja: Mika Aaltola, Ulkopoliittinen instituutti

Ulkopoliittinen instituutti
8.1.2014 14:00 - 16:00
Tietoturvakysymykset ja tietoliikenneinfrastruktuurin kehittäminen ovat olleet viime aikoina
kansallisen ja kansainvälisen huomion keskiössä. Kriittisen tietoliikenneinfrastruktuurin
toimivuus ja turvallisuus ovat elintärkeitä yhteiskuntien toiminnalle, turvallisuudelle ja
vauraudelle.
Suomi aikoo monipuolistaa kansainvälisiä tietoliikenneyhteyksiään rakentamalla uuden
merikaapelin Suomen ja Saksan välille. Venäjän arktisella alueella on suunnitelmissa
Koillisväylälle rakennettava merikaapeli, joka yhdistäisi Euroopan ja Aasian. Samaan aikaan
Suomesta pyritään luomaan kansainvälinen dataliikennekeskittymä houkuttelemalle tänne
eri toimijoiden datakeskuksia ja pilvipalveluliiketoimintaa.
Seminaarissa kuullaan näkemyksiä tietoliikenteen odotettavissa olevista kehityskuluista
valtionhallinnon, elinkeinoelämän ja huoltovarmuuden näkökulmasta.
Puhujat: 
Valtionhallinnon näkökulma: Tietoliikenteeseen liittyvät kehityskulut Suomessa ja Suomen
lähiympäristössä
Harri Pursiainen, Kansliapäällikkö, Liikenne- ja viestintäministeriö
Elinkeinoelämän näkökulma: Tietoliikenneratkaisuiden kansantaloudellinen merkitys
Eero Korhonen, Industry Head, Google Finland Oy
Kommentit: 
Huoltovarmuusnäkökulma tietoliikenneratkaisuihin
Christian Fjäder, Varautumispäällikkö, Huoltovarmuuskeskus
Puheenjohtaja
Mika Aaltola, Ohjelmajohtaja, Ulkopoliittinen instituutti
Seminaarin tiivistelmä
”Suomi tietoliikennekeskittymänä? Näkökulmia Suomen kyber-ratkaisuihin”-seminaari käsitteli kyber-ratkaisuja valtionhallinnon, elinkeinoelämän ja huoltovarmuuden näkökulmasta.  Seminaarin puheenjohtajana toimi Mika Aaltola (Globaali turvallisuus -tutkimusohjelman ohjelmajohtaja ja Yhdysvaltojen politiikan ja vallan keskuksen johtaja, Ulkopoliittinen instituutti) ja puhujina toimivat Harri Pursiainen (kansliapäällikkö, Liikenne- ja viestintäministeriö) ja Eero Korhonen (Industry Head, Google Finland Oy), Pursiaisen ja Korhosen esityksiä kommentoi Christian Fjäder (varautumispäällikkö, Huoltovarmuuskeskus). Varsinaisten esitysten jälkeen yleisöllä oli mahdollisuus esittää aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja kommentteja. Lopussa esitettyihin kysymyksiin vastasi Harri Pursiaisen sijaan Liikenne- ja viestintäministeriöstä Timo Kievari.
Avauspuheenvuorossaan Aaltola totesi, että tietoliikenne ja kyber-ratkaisut ovat keskeisessä osassa tulevaisuuden turvallisuusratkaisuissa.  Suomi ei ole yksittäinen toimija vaan osa laajempaa kytkösverkkoa, jossa kytkökset tulevat vain lisääntymään. Tiheä kytkösverkko luo mahdollisuuksia, mutta on myös haavoittuvainen. Aaltolan mukaan lisäksi on tarkasteltava millainen vaikutus tihentyvällä kyberverkostolla on perinteisesti ymmärrettyyn geopolitiikkaan. 
Harri Pursiaisen esitys ”Suomi idän ja lännen solmupisteenä” toi esiin valtionhallinnon näkökulman Suomen tietoliikenteeseen liittyvistä kehityskuluista Suomessa ja Suomen lähiympäristössä. Esityksessään hän keskittyi seuraavista kahdesta näkökulmasta erityisesti jälkimmäiseen: 1. Miten Suomi käyttää hyväksi internetin tarjoamia mahdollisuuksia ja 2. Suomella on merkittävää potentiaalia digitaalisia markkinoita ajatellen, miten pystymme vastaamaan maailman tarpeeseen? 
Pursiaisen mukaan Suomella on hyvät valmiudet toimia edelläkävijänä digimaailmassa ja muodostua jopa dataparatiisiksi. Kyseisiä tavoitteita edesauttavat maan vahva brändi ICT:n, talouden, koulutuksen ja yhteiskunnan saralla sekä sijainti. Sijainti mahdollistaa Suomen toimimisen tietoliikenteen yhdyskäytävänä sekä Euroopan ja Aasian välillä että Venäjälle. Suomessa on jo päätetty datakaapelin rakentamisesta Saksaan, joten tietoliikenneyhteydet tulevat lisääntymään merkittävästi jo lähitulevaisuudessa. Pursiaisen mukaan muita Suomen vahvuuksia ovat esimerkiksi pilvipalveluiden ylläpitäminen, tiedon hyödyntäminen ja mobiiliosaaminen. 
Eero Korhonen toi esiin elinkeinoelämän näkökulman ja käsitteli esityksessään tietoliikenneratkaisuiden kansantaloudellista merkitystä. Internetin ja digitaalisen verkon kehitys on nopeaa ja kehitystä on mahdotonta ennustaa. Joka päivä verkon piiriin tulee 100 000 uutta käyttäjää ja arvellaan että vuonna 2020 käyttäjiä on viisi miljardia. Kehityksen nopeutta kuvastaa esimerkiksi se, että Youtuben kaltaista palvelua pidettiin teknisesti mahdottomana vielä 10 vuotta sitten. Youtubesta katsotaan kuusi miljardia tuntia materiaalia kuukaudessa ja sinne ladataan 100 tuntia uutta materiaalia minuutissa. 
Suuren käyttäjäkunnan ja nopean tavoitettavuuden johdosta digitaalimaailma tarjoaa yrityksille lukuisia mahdollisuuksia, joita yritykset eivät Korhosen mukaan vielä täysin osaa hyödyntää. Yritykset eivät näe kokonaishyötyä ja usein toiminta on sirpaleista. Pohjoismaalaisia yrityksiä vertailtaessa, suomalaiset yritykset vaikuttavat jäävän muiden taakse digitaalisen markkinoinnin hyödyntämisessä. 
Korhosen mukaan perusasioiden ollessa kunnossa, on täysin mahdollista saada lisää datakeskuksia Suomeen. Sijainti edesauttaa datakeskusten Suomeen sijoittumisessa, sillä arktinen ilmasto ja merenläheisyys ovat etu konesalien jäähdytyksessä. Suomen sähköverkko on luotettava eikä energian saannissa ole katkoksia. Myös hallinnon läpinäkyvyys ja luotettavuus ja suomalainen osaaminen – liittyen laitteiden käyttöön, päivitykseen ja huoltoon – ovat eduksi. 
Kahta edellistä puheenvuoroa kommentoi huoltovarmuusnäkökulmasta Christian Fjäder. Huoltovarmuudella tarkoitetaan väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömän kriittisen tuotannon, palvelujen ja infrastruktuurin turvaamista vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Kyberturvallisuus taas tarkoittaa tavoitetilaa, jossa kybertoimintaympäristöön voidaan luottaa ja jossa sen toiminta turvataan. Fjäderin mukaan huoltovarmuuden näkökulmasta ICT-toimintaympäristö on -haavoittuvainen kyseisen ympäristön kompleksisuuden vuoksi. Epävarmuutta voidaan ja tulee lieventää asettamalla huoltovarmuuden perustaso, joka voidaan ylläpitää kaikissa tilanteissa. Fjäder muistutti myös, että vaikka tietoliikenne luo mahdollisuuksia, on olemassa myös riskejä ja riskit on tunnistettava ja huomioitava tehdessä ratkaisuja. 
Seminaarin lopuksi esitettiin useita kommentteja ja kysymyksiä puhujille. Seuraavassa on tiivistetty osa kysymyksistä:
Millainen kansantaloudellinen hyöty kybertodellisuudesta aiheutuu?
Datakeskukset eivät juuri työllistä ihmisiä, joten hyöty aiheutuu enemmänkin siitä mitä keskusten ympärille muodostuu. 
Valtio hallinnoi merikaapelia joka menee Itämeren alitse? Onko kyse huoltovarmuudesta, miksi yksityinen toimija ei voisi tätä tehdä?
On kyse pitkäaikaisesta hankkeesta eikä ole vielä selvä mitkä tahot ovat hankkeessa mukana. Kyseessä ei ole varsinaisesti huoltovarmuusprojekti, vaikka asia voisi liittyä huoltovarmuuteen. 
Syntyykö uusia osaamisklustereita? Onko koulutus- ja tutkimustoiminta oikeanlaista jotta klustereita voi syntyä?
Osaamista on olemassa suomessa, yhteistyötä on yliopistojen kanssa (Googlella).  Yritysten tulisi löytää hyödyllinen taso, jolla luonnollisesti hyödyntää tutkimusta. Yritykset voisivat hyödyntää teknologia-alan lisäksi laveammin muitakin tutkimuksen aloja.





Liitteet

Liitteet

Tapahtumakutsut

Tilaa UPIn tapahtumakutsuja sähköpostiisi.

Lisätietoja tapahtumista events@fiia.fi

Ylös