Saksassa käynnissä oleva energiantuotannon uudistus (energiewende eli ”energiakäänne”) merkitsee koko energiajärjestelmän perinpohjaista uudistusta. Tavoitteena on uusiutuviin energiamuotoihin perustuva järjestelmä, jossa painopiste on energiatehokkuuden lisäämisellä.
Tällä hetkellä uudistus keskittyy sähkösektoriin. Sen haasteina ovat tukimekanismit, järjestelmän sopeuttaminen (system adaptation), energiatehokkuus sekä sähkömarkkinoiden rakenne.
Uudistuksen vaikutukset ulottuvat Saksaa laajemmalle. Saksa on osa eurooppalaista sähköjärjestelmää, jonka on määrä olla täysin integroitu vuoteen 2014 mennessä. Alueellisten verkkojen liittäminen toisiinsa tulee lisääntymään ajan myötä. EU:n energia- ja ilmastopoliittisilla toimilla on luonnollisesti myös vaikutuksensa Saksaan.
Uusiutuvien energiamuotojen lisääntyvä osuus edellyttää energiajärjestelmältä aiempaa suurempaa joustavuutta, jotta energianjakelu toimisi luotettavasti. Avainasemassa on sähköverkon laajentaminen. Alueiden välinen verkottuneisuus tasaa vaihtelevuutta ja tarjoaa paremmat mahdollisuudet esimerkiksi energian varastointiin ja saatavilla olevan kapasiteetin hyödyntämiseen.
Ydinenergia pyritään ajamaan alas. Se on ominaisuuksiltaan kaikkein joustamattomin energianlähde eikä sen vuoksi istu hyvin kokonaisuudistukseen. Suuri ydinenergian osuus voi rajoittaa uusiutuvien energiamuotojen osuutta etenkin, jos biomassan potentiaali jää odotettua pienemmäksi.
Uusiutuvien energiamuotojen vaatimat tukikustannukset ovat pienempiä kuin julkisessa keskustelussa annetaan ymmärtää. Rakenteellisesta muutoksesta aiheutuu joitakin kustannuksia ja matalahiilisen energiajärjestelmän rakentaminen edellyttää rahoitusta, mutta mikäli ilmastonmuutoksen torjumiseksi ei tehdä mitään, kustannukset ovat paljon suuremmat.
