Ulkopoliittinen instituutti on käynnistänyt tutkimushankkeen ”Suomi Naton jäsenenä — kahdenvälisen ja minilateraalisen puolustusyhteistyön syventämisen mahdollisuudet monenvälisessä viitekehyksessä” (BITRIMINI).
Hankkeessa selvitetään, millaisia mahdollisuuksia Nato-maiden keskinäisissä puolustusyhteistyömuodoissa on. Tutkimus keskittyy erityisesti siihen, miten Suomen kaltainen pieni maa voi parhaiten hyötyä eri puolustusyhteistyön muodoista Naton jäsenenä.
Suomen Nato-jäsenyys ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat lisänneet Pohjois-Euroopan strategista merkitystä, ja sitä kautta lisänneet kiinnostusta Suomea kohtaan, johtava tutkija Iro Särkkä kuvaa.
Suomi on viime vuosina syventänyt puolustusyhteistyötä NORDEFCOn, Pohjoismaiden ja Baltian maiden (NB8) ja Iso-Britannian johtaman Joint Expeditionary Force (JEF) yhteistyön puitteissa sekä muodostanut kahden- ja kolmenvälisiä yhteistyökumppanuuksia Ruotsin, Norjan, Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen kanssa. Hyvin suunniteltuina ja toteutettuina nämä yhteistyömuodot voivat myös auttaa Suomea myös kasvamaan vahvemmaksi liittolaiseksi.
Haluamme hankkeella valottaa kahden- ja kolmenvälisen puolustusyhteistyön merkitystä ja hyötyjä Nato-Suomelle. Suomi on aiemmin tavoitellut yhteistyöllä mahdollisimman laajan puolustusyhteistyöverkoston rakentamista. Nyt yhteistyön hyötyjä ja mahdollisuuksia täytyy arvioida Naton sisältä käsin ja sen kautta, tutkija Joel Linnainmäki sanoo.
Projektissa puolustusyhteistyötä arvioidaan maiden strategiseen kulttuuriin peilaten sekä taloudellisten, sotilaallisten ja poliittisten tekijöiden kautta. Tutkimuksessa perehdytään erityisesti Suomen puolustusyhteistyöhön Ruotsin ja Norjan, Viron, Ranskan, Saksan, Ison-Britannian sekä Yhdysvaltojen kanssa.
Hankkeessa analysoidaan puolustusyhteistyön painopisteitä ja sitä, mitkä yhteistyön muodot ovat Suomen kannalta oleellisimpia. On tärkeää ottaa huomioon myös toisen osapuolen tavoitteet ja siten analysoida, mitä yhteistyöltä voidaan odottaa Suomen näkökulmasta, vieraileva tutkija Antti Pihlajamaa taustoittaa.
Tutkimusta johtaa vanhempi tutkija Iro Särkkä ja tutkimusryhmään kuuluvat tutkija Joel Linnainmäki, vieraileva tutkija Antti Pihlajamaa, johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak ja tutkija Minna Ålander. Tutkimusryhmä laatii kesäkuussa 2024 julkaistavan raportin sekä osajulkaisuja.
Lisätietoja:
Vanhempi tutkija Iro Särkkä
p. 050 566 5135.
