Tässä tutkimushankkeessa selvitetään Venäjän 2000-luvulla Suomeen kohdistaman laaja-alaisen vaikuttamisen eri muotoja, päämääriä ja vaikutuksia. Hanke on osa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa (VN TEAS).
Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan vuoden 2022 helmikuussa ravisteli suomalaista turvallisuuspolitiikkaa ja yhteiskuntaa. Ukrainan sota johti Suomen turvallisuuspoliittisen linjan muutokseen, joka puolestaan käynnisti aktiivisen keskustelun maan Venäjä-suhteesta. Julkisessa keskustelussa on noussut esille tarve tarkastella syvemmin Venäjän vaikuttamista Suomeen kylmän sodan jälkeen. Tutkimushanke pyrkii vastaamaan tähän tiedontarpeeseen ja muun muassa seuraaviin tutkimuskysymyksiin:
- Mitkä ovat olleet Venäjän Suomeen kohdistaman laaja-alaisen vaikuttamisen keskeiset päämäärät ja toimintatavat?
- Miten Venäjän nykyinen vaikuttamistoiminta eroaa aiemmasta Neuvostoliiton harjoittamasta vaikuttamistoiminnasta sekä toisaalta Venäjän muihin maihin kohdistamasta laaja-alaisesta vaikuttamistoiminnasta?
- Miten tuloksellista Venäjän laaja-alainen vaikuttaminen Suomessa on ollut?
- Mitä voidaan oppia Venäjän Suomessa toteuttamista vaikuttamisoperaatioista ja Suomen tavasta torjua niitä tai vastata niihin?
- Millä tavoin Venäjän laaja-alainen vaikuttaminen saattaa kehittyä tulevaisuudessa? Miten sitä vastaan voidaan suojautua entistä tehokkaammin Suomessa ja Euroopassa?
Tavoitteena on tukea suomalaista julkista ja asiantuntijakeskustelua aiheesta tuottamalla korkealaatuista tutkimukseen perustuvaa analyysia. Hankkeen avulla pyritään vahvistamaan suomalaisten ja Suomen viranomaisten kykyä tunnistaa laaja-alaisen vaikuttamisen eri muotoja sekä auttaa kehittämään niiden torjumista tulevaisuudessa.
Hanketta johtaa UPIn johtava tutkija Sinikukka Saari. UPIsta hankkeessa työskentelevät vanhemmat tutkijat Jussi Lassila, Matti Pesu ja Margarita Zavadskaya, ohjelmajohtaja Harri Mikkola, tutkijatohtori Kristiina Silvan ja erityisasiantuntija Anu Ruokamo. Hankkeen tutkimusryhmään kuuluvat lisäksi Helsingin yliopiston professori Veli-Pekka Tynkkynen, apulaisprofessori Katri Pynnöniemi ja professori Juhana Aunesluoma sekä Tampereen yliopiston professori Tuomas Forsberg.
Hanke kestää vuoden 2025 ajan. Sen suomenkielinen loppuraportti julkaistaan tammikuussa 2026.