Venäjän sota Ukrainassa heijastuu paitsi Eurooppaan, myös Lähi-itään ja sen alueellisten suurvaltojen strategiseen kilpailuun. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on pitänyt yllä suhteita sekä Ukrainan että Venäjän kanssa ja onnistunut samanaikaisesti myymään aseita Ukrainalle ja ostamaan halpaa kaasua Venäjältä. Hänen hakemansa välittäjäasema mahdollisti Mustanmeren viljasopimuksen, mikä on ollut elintärkeä mm. Lähi-idän ruokahuollossa. Myös Saudi-Arabia ja muut Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) jäsenmaat ovat torjuneet läntisten liittolaistensa vaatimukset puolen valinnasta. Sen sijaan ne ovat pitäneet yllä hyviä suhteita Moskovaan ja koordinoineet öljyntuotantoaan Yhdysvaltojen toiveiden vastaisesti. Sota on avannutkin diplomaattista tilaa suurvaltojen strategiselle kilpailulle ja sitä käytetään täysimääräisesti. Samaan aikaan mittavien pakotteiden alla itsekin oleva Iran ei niinkään tasapainoile, vaan on tiivistänyt suhteitaan Venäjään. Se vie sinne merkittäviä määriä Ukrainan sodassa käytettäviä aseita kuten drooneja ja vastaanottaa itselleen tärkeää aseapua.
Seminaari nostaa esiin etenkin Turkin, Saudi-Arabian ja Iranin suhteita toisiinsa sekä Venäjään ja Ukrainan sotaan. Lisäksi se arvioi näiden vaikutuksia Lähi-idän sisäisen strategisen kilpailun näkökulmasta. Miten Lähi-idän voimatasapaino kehittyy? Miten Ukrainan sota vaikuttaa Lähi-idässä?
Seminaarin järjestää Ulkopoliittinen instituutti (UPI) yhteistyössä Suomen Lähi-idän instituutin (FIME) kanssa.
OHJELMA
Puhujat
Toni Alaranta, vanhempi tutkija, UPI
Emmi Kulta, edustuston päällikön sijainen, Teheranin-suurlähetystö, ulkoministeriö
Liisa Liimatainen, toimittaja ja tietokirjailija
Hannu Juusola, Lähi-idän tutkimuksen professori, Helsingin yliopisto
Moderoija
Timo R. Stewart, vanhempi tutkija, UPI
Voit ilmoittautua seuraamaan tilaisuutta etäyhteydellä täällä.
