Artikkelissa tarkastellaan Suomen vaikuttamista Euroopan unionin (EU) muuttoliikepolitiikkaan EU:n nykyisellä lainsäädäntökaudella eurooppalaistumisteorian viitekehyksessä. Tutkimus analysoi erityisesti niin sanotun kansallisen projisoinnin valossa, miten Suomi on osallistunut EU:n muuttoliikepolitiikan muotoutumiseen sekä edistänyt kansallisia tavoitteitaan EU-tasolla. Aineistona käytetään EU-muuttoliikepolitiikkaa koskevia kirjallisia dokumentteja ja kuutta kokeneen virkahenkilön asiantuntijahaastattelua eri puolilta valtioneuvostoa. Tulosten mukaan Suomi on onnistunut kansallisessa projisoinnissaan ja saanut tavoitteitaan edistettyä EU-tasolla etenkin ulkorajaturvallisuudessa ja paluupolitiikassa. Haasteina korostuvat poliittisen tason priorisointi, resurssien rajallisuus ja koordinaation puute eri hallinnonalojen välillä. Artikkelissa käsitellään myös kehitysehdotuksia Suomen EU-vaikuttamisen tehostamiseksi. Näitä ovat vahvempi kokonaisvaltainen lähestymistapa, virkahenkilöiden EU-osaamisen kehittäminen ja verkostojen laajentaminen.

Saila Heinikoski
Äldre forskare
Du kan också vara intresserad
Hanna Ojanen
Maria Rossi
Antti Seppo
Referentgranskade vetenskapliga artiklar
Kun rauhaa tehdään voiman kautta, on rauhaa ja kansainvälisiä suhteita tutkittava yhdessä ja monialaisesti
Jyrki Ruohomäki



