Raportti Aika toimia: EU-Venäjä -suhteen kylmäkäynnistys löytyy sähköisessä muodossa Eurooppalainen Suomi ry:n verkkosivuilta:
Aika toimia: EU-Venäjä -suhteen kylmäkäynnistys
Yhteenveto seminaarista:
Lauri Tierala peilasi puheenvuorossaan nykyhetken EU-Venäjä-suhteita ja totesi, että näiden kahden toimijan suhteet ovat tällä hetkellä mahdollisesti huonommassa tilassa kuin milloinkaan kylmän sodan päättymisen jälkeen. Tierala totesi, että ongelmia on esiintynyt jo useiden vuosien ajan monilla eri tasoilla ja näyttää siltä, että tämä negatiivinen kehitys jatkuu. Tieralan mielestä jos joku maa niin Suomi tietää, ettei EU:lla ole varaa tällaisiin ongelmiin ja juuri näistä asioista raportissa puhutaan.
Euroopan unioni tarvitsee Venäjää
Simon-Erik Ollus aloitti esityksensä kertomalla Venäjän ja EU:n taloudellisesta symbioosista. Tarvitseeko symbioosissa kuitenkin toinen toista enemmän? Ollus tuli siihen lopputulokseen, että tällä hetkellä EU tarvitsee Venäjää enemmän kuin Venäjä EU:ta. Tämä johtopäätös perustuu ensisijaisesti kolmeen seikkaan. Ensinnäkin, 50 prosenttia EU:n alueelle tuodusta kaasusta ja 30 prosenttia öljystä tulee Venäjältä – Suomen kohdalla energiantuontiosuudet Venäjältä ovat vielä suuremmat. Toiseksi, Venäjän kasvavat markkinat luovat tärkeän markkinapotentiaalin eurooppalaisille yrityksille. Kolmanneksi, tulevaisuudessa, kun energiamarkkinoiden päästökauppa pyörähtää täyteen vauhtiin, Venäjä on hyvä kumppani, jolla on mahdollisuus myydä päästöosuuksia.
Venäjä tarvitsee Euroopan unionia
Ollus tarkasteli myös Venäjän suhdetta Euroopan unioniin ja totesi, että Venäjä käy 50 prosenttia ulkomaankaupastaan EU:n kanssa. Venäjä elää nk. luonnonvarakirouksessa, minkä vuoksi kulutustuotteiden jatkojalostusteollisuus ei ole kehittynyttä. Tämä heikentää Venäjän taloudellista kilpailukykyä. Venäjä tuo lähes kaikki tarvitsemansa koneet ja laitteet Euroopan unionin alueelta. Toiseksi Venäjä tarvitsee EU:ta, koska se tarjoaa venäläisille yrityksille mahdollisuuden kansainvälistyä ja saada edullista kansainvälistä lainaa. Kolmantena asiana Ollus mainitsi talouden monipuolistumisen ja mahdollisuuden kilpailun lisääntymiseen.
Venäjä ja WTO
Venäjä ei edelleenkään ole saanut pitkiä jäsenyysneuvottelujaan Maailman kauppajärjestö WTO:n kanssa loppuun. Ollus puhui siitä, miten Venäjän talous on edelleen suojeltu. Toteutuessaan WTO:n jäsenyys laskisi tullimuureja, mikä kiihdyttäisi taloudenkasvua ja kulutusta. Olluksen mukaan Venäjän WTO-jäsenyys hyödyttäisi kumpaakin osapuolta
On aika toimia
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Hiski Haukkala tuli EU-Venäjä suhteita tarkastellessaan siihen tulokseen, että nyt on osapuolten aika toimia, sillä kumpikaan ei hyödy nykytilanteen huonoista suhteista. Haukkalan mielestä nykytilanteessa Venäjä on EU:lle pelkkä haitake ja toisaalta EU on Venäjälle valtava potentiaalinen hyödyke.
Tarvitaan aika toimia
Hiski Haukkala totesi, että tarvitaan aikamoisia toimenpiteitä, jotta näiden kahden osapuolen suhteet saadaan kuntoon. Tärkeimpänä hän mainitsi Venäjän sitoutumisen oikeusvaltioperiaatteeseen ja kansainväliseen normiympäristöön. Samalla EU:n on nostettava ambitiotasoa Venäjä-suhteissaan.
EU:n oltava aika toimija
Haukkalan mukaan suhteiden parantamiseksi EU:n on osoitettava olevansa merkittävä toimija. Hän näkee, että Euroopan komissiolla on tässä keskeinen rooli, mutta korosti myös, että Suomella on mahdollisuus ottaa tässä kokoaan suurempi rooli. Haukkalan mukaan nykyisessä EU:n ja Venäjän välisessä sopimuspohjassa on käyttämätöntä potentiaalia ja tärkeintä onkin nyt saada huonojen suhteiden noidankehä katkaistua.
Kommenttipuheenvuorossa Taneli Lahti puhui Suomen Venäjä-suhteista EU:n viitekehyksessä. Lahti oli samaa mieltä Haukkalan kanssa siitä, että EU-Venäjä-sopimuspohja on erittäin hyvä. Lahti kuitenkin sanoi, että oikeastaan aivan päinvastoin kuin raportissa esitetään, ongelmat saattavatkin johtua siitä, että poliittisella puolella odotukset ovat olleet liiankin korkeita. Taloudellisen yhteistyön kautta voidaan Lahden mukaan myös syventää poliittista yhteistyötä. Venäjä ja EU näkevät saman asian joskus aivan eri tavoin ja tästä esimerkkinä Lahti mainitsi suhtautumisen Kosovon itsenäisyyteen.
Seminaarin keskusteluosuudessa kysymyksiä esitettiin runsaasti. Muun muassa puutullit, EU:n ja Venäjän normipohjan erilaisuus ja venäläinen paikallinen tuotanto kiinnostivat. Puutulleista puhuttiin, sillä Suomi on tuonut ne EU:n ja Venäjän välisiin keskusteluihin. Puutullit pakottavat ulkomaiset yritykset investoimaan Venäjälle ja näin on tapahtunutkin. Venäjän ja EU:n normipohjan eroista keskusteltaessa Haukkala korosti oikeusvaltioperiaatteisiin sitoutumisen tärkeyttä lähtökohtana paremmalle yhteistyölle EU:n ja Venäjän välillä. Lahden mukaan arvopohjatkin saattavat olla samansuuntaiset, mutta käytännössä erot näkyvät mm. vaalikampanjoinnissa ja vaaleissa: EU-maiden näkökulmasta Venäjän vaalit ja etenkin niihin johtanut kampanjointi on varsin merkillistä, kun taas venäläisestä näkökulmasta tämä länsimaiden Venäjän vaaleihin kohdistama kritiikki on merkillistä.
Venäjän oman tuotannon vähyyttä ihmeteltiin: Venäjä tuo tällä hetkellä ja myös tulevaisuudessa kulutushyödykkeensä pääosin Euroopasta. Olluksen mukaan poliitikkojen on vaikea puuttua kulutukseen keskiluokan kasvaessa. Tällä hetkellä talous keskittyy vientiin, sillä raaka-aineiden hinta kasvaa koko ajan. Ollus selvitti, että mikäli öljyn hinnannousu pysähtyy, se tietää Venäjän taloudellisen kasvun pysähtymistä, luottoluokituksen laskua ja ruplan arvon laskua.
