EY:n tuomioistuimen tuomari, OTT Allan Rosas käsitteli 8.1 pitämässään luennossa laajasti ja monipuolisesti EU:n roolia maailmanpolitiikassa. Hänen mukaansa EU:lla ei ole eri substanssialoilla samaa toimintakaavaa, minkä vuoksi EU näyttää joskus maailmanpolitiikassa elefantilta, joskus taas epäyhtenäiseltä hanhilaumalta. Suurin syy tähän on EU:n oikeudellis-institutionaalinen sääntely; EU:n ulkosuhteita hoidetaan kaikkien kolmen pilarin puitteissa. Lisäksi yhden pilarin sisällä päätöksentekomenettely vaihtelee asiasta riippuen.
Rosas käsitteli esimerkkeinä ensimmäisen pilarin asioista kauppa-, ympäristö-, ja kehitysyhteistyöpolitiikkaa. Näidenkin kolmen alueen sisällä päätöksiä tehdään eri periaatteiden mukaan. Kauppapolitiikassa käytetään eniten EU:n yksinomaisen toimivallan mukaista päätöksentekomenettelyä kun taas esimerkiksi ympäristöpolitiikka kuuluu lähtökohtaisesti jaetun toimivallan piiriin. Kehitysyhteistyöpolitiikasta päätettäessä käytetään puolestaan rinnakkaisen toimivallan periaatetta, jonka mukaisesti EU ja sen jäsenvaltiot voivat harjoittaa rinnakkaista kehitysyhteistyötä. Toinen pilari sisältää perinteisesti turvallisuuspolitiikan alueen, jossa käytetään myös useita erilaisia päätöksentekometodeita asiasta riippuen. Tällä hetkellä kehitys on kulkenut EU:n toimivallan laajentumisen suuntaan ja EU:lla onkin jo esimerkiksi oma puolustuspolitiikka.
1 = kauppapolitiikka
2 = ympäristöpolitiikka (tai esim. kuljetus- ja liikennepolitiikka)
3 = kehitysyhteistyöpolitiikka
4 = turvallisuuspolitiikka (puolustuspolitiikka mukaan lukien)
Esitelmänsä lopussa Rosas hahmotteli muutamia uudistusehdotuksia, jotka voitaisiin toteuttaa joko muuttamatta perustamissopimuksia tai tekemällä niihin vain pieniä muutoksia. Kauppa- kehitysyhteistyö- ja ihmisoikeuspolitiikan alueilla EU:n ja jäsenvaltioiden toimintaa voitaisiin koordinoida nykyistä tehokkaammin. Ympäristö-, energia-, ja lähialuepolitiikassa voitaisiin siirtyä EU:n yhtenäiseen toimintaan ilman jäsenvaltioiden erillistä edustamista. EU:n edustautumista kolmansissa maissa helpottaisi komission ulkomaanedustustoihin panostaminen. Myös Unionin ulkoasiainministerin virka edistäisi ulkosuhteiden kokonaisvaltaisuuden roolia, mutta se edellyttäisi jo muutoksia perussopimuksiin.
Rosas päätti esitelmänsä toteamukseen että EU:n mallihahmoksi sopisi tulevaisuudessa paremminkin ehkä elefantti, jolloin EU voisi esiintyä aktiivisesti suhteessa kolmansiin maihin ja kansainvälisiin järjestöihin.
