etusivu / Tapahtumat / Naton ydinasepelote ja Suomi: loppuraportin...

Naton ydinasepelote ja Suomi: loppuraportin julkistamistilaisuus

Livestream · 30.01.2024 09:30 - 11:30

Liittyessään Natoon Suomi tuli osaksi ydinaseliittoumaa. Ennalta ehkäisevän suojan hakeminen Naton ydinasepelotteesta oli myös yksi keskeisistä syistä, miksi Suomi päätyi hakemaan jäsenyyttä liittokunnasta. Ydinaseallianssiin liittyminen on avannut Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle ja sen valmistelulle uuden pelikentän. Aiemmin Suomi tarkasteli ydinasekysymyksiä asevalvonnan näkökulmasta. Nyt Suomessa on syytä tarkastella ydinaseita myös pelotteen näkökulmasta. Tarve vahvistaa suomalaista ydinaseosaamista on tunnistettu hallitusohjelmaa myöten.

Seminaarissa julkaistaan Ulkopoliittisen instituutin ja Tampereen yliopiston laatima tutkimusraportti ”Naton ydinasepelote ja Suomi”. Tutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Seminaarissa pureudutaan raportin keskeisiin teemoihin. Miltä näyttää kansainvälinen ydinasejärjestys? Mistä Naton ydinasepelote muodostuu ja miten liittokunta tekee ydinasepoliittiset päätöksensä? Mitä vaihtoehtoja Suomella on Naton ydinasepelotepolitiikkaan osallistumiselle?

Ohjelma

Tilaisuuden avaus:
Matti Pesu, johtava tutkija, Ulkopoliittinen instituutti

Ohjausryhmän puheenvuoro:
Jarmo Viinanen, suurlähettiläs, johtava asiantuntija, Ulkoministeriö

Raportin esittely:
Tapio Juntunen, yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto
Jyri Lavikainen, tutkija, Ulkopoliittinen instituutti
Iro Särkkä, vanhempi tutkija, Ulkopoliittinen instituutti

Kommenttipuheenvuoro:
Antti Kaikkonen, kansanedustaja

Voit ilmoittautua seuraamaan tilaisuutta livestriimin kautta täällä.

Puhujat

Matti Pesu

johtava tutkija, UPI

Matti Pesu on johtava tutkija Ulkopoliittisen instituutin Suomen ulkopolitiikka, Pohjois-Euroopan turvallisuus ja Nato -tutkimusohjelmassa. Toukokuusta 2022 huhtikuuhun 2023 hän johti tutkimushanketta, jossa käsiteltiin Suomen kehittyvää Nato-politiikkaa sekä maan asemaa euroatlanttisessa turvallisuudesta. Vuoden 2023 alusta alkaen Pesu on johtanut Ulkopoliittisen instituutin pohjoismaista verkostoa.

Pesu on työskennellyt Ulkopoliittisessa instituutissa vuodesta 2017 lähtien vierailevan tutkijan, tutkijan ja vanhemman tutkijan tehtävissä. Hän on työskennellyt myös Tampereen yliopistossa, Euroopan komissiossa ja ulkoministeriössä. Vuosina 2012-2018 hän toimi The Ulkopolitist -verkkolehdessä useissa tehtävissä, viimeiseksi julkaisun toimituspäällikkönä.

Pesu on väitellyt tohtoriksi Tampereen yliopistossa vuonna 2019 kansainvälisen politiikan oppiaineesta. Hänen väitöskirjansa käsitteli ideoiden roolia Suomen ulkopolitiikassa.

Jarmo Viinanen

suurlähettiläs, johtava asiantuntija, Ulkoministeriö

Suurlähettiläs Jarmo Viinanen on ulkoministeriön asevalvonnan johtava asiantuntija. Hänen vastuualueeseensa kuuluvat strategisiin ja ydinaseisiin liittyvät asiat: ydinpelote, ydinasevalvonta ja ydinaseiden leviämisen estäminen sekä Euroopan konventionaalinen asevalvonta.

Ennen nykyistä tehtävää Viinanen toimi suurlähettiläänä Ruotsissa ja tätä ennen Suomen pysyvänä edustajana YK:ssa. Viinanen työskenteli tasavallan presidentin kanslian kansliapäällikkönä 2005-2009 ja tasavallan presidentin ulkopoliittisena neuvonantajana 2000-2005. Viinanen tuli ulkoministeriön palvelukseen 1988 ja on aiemmin urallaan palvellut Suomen suurlähetystöissä Wienissä, Tel Avivissa ja Washington DC:ssä.

Suurlähettiläs Viinanen valmistui valtiotieteen maisteriksi Turun yliopistosta 1987.

Tapio Juntunen

yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto

Tapio Juntunen on turvallisuuden tutkimuksen yliopisto-opettaja ja politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmavastaava Tampereen yliopiston Johtamisen ja talouden tiedekunnassa. Tutkimuksessaan Juntunen on perehtynyt Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, sen historiaan, luottamuksen merkitykseen kansainvälisissä suhteissa, ydinasepolitiikkaan sekä yhteiskunnallisen resilienssin tutkimukseen. Vuosina 2019-20 Juntunen toimi myös vertaisarvioidun Politiikka-lehden päätoimittajana.

Jyri Lavikainen

tutkija, UPI

Jyri Lavikainen on tutkija Suomen ulkopolitiikka, Pohjois-Euroopan turvallisuus ja Nato -tutkimusohjelmassa. Hänen tutkimuksensa keskittyy Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, ydinasepelotteeseen ja suurvaltapolitiikkaan. Lavikainen valmistui valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2016. Hän on jatko-opiskelija Helsingin yliopistossa, jossa hän tutkii Venäjän etupiirikamppailukäsitteen kehittymistä.

Iro Särkkä

vanhempi tutkija, UPI

Iro Särkkä on tutkijatohtori Suomen ulkopolitiikka, Pohjois-Euroopan turvallisuus ja Nato-tutkimusohjelmassa. Hänen erityisosaamisalojaan ovat Suomen, Pohjoismaiden ja Euroopan ulko- ja turvallisuuspolitiikan tutkimus, monenkeskiset yhteistyöjärjestelyt, NATO ja EU, Ranskan ulko- ja sisäpolitiikka sekä poliittisen käyttäytymisen eri muodot. Särkän viimeaikaisiin tutkimusintresseihin kuuluvat kansallisen identiteettipoliittisten muutosten tutkiminen pienissä valtioissa, turvallisuuspolitiikan teoriat ja pohjoismainen turvallisuus.

Särkkä on työskennellyt aikaisemmin Helsingin yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisen tutkijakoulun asiantuntijana, tutkijana ja erityisasiantuntijana Puolustusvoimissa, vierailevana luennoitsijana Maanpuolustuskorkeakoulussa ja politiikan opettajana University College Londonissa, Isossa-Britanniassa. Koulutukseltaan Särkkä on valtiotieteiden tohtori ja maisteri Helsingin yliopistosta. Väitöskirjassaan “Nato-retoriikka Suomen turvallisuuspoliittisessa keskustelussa” (2019) hän tutki Suomen turvallisuuspolitiikassa tapahtuneita muutoksia kylmän sodan jälkeen.

Antti Kaikkonen

kansanedustaja

Antti Kaikkonen on Keskustan eduskuntaryhmään kuuluva kansanedustaja, joka toimi Suomen puolustusministerinä vuosina 2019–2023. Hän on tällä hetkellä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan sekä tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsen. Lisäksi hän on tulevaisuusvaliokunnan varajäsen. Kaikkonen valmistui valtiotieteiden kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 2014.