Aseenkanto-oikeus ja aborttikysymys ovat jakaneet amerikkalaisten mielipiteitä vuosikymmeniä. 2020-luvulla nämä teemat ovat edelleen puoluepoliittisten kamppailujen ja ”kulttuurisotien” keskiössä. Korkealentoisista kampanjalupauksista huolimatta presidentti Joe Bidenin pyrkimykset rajoittaa aseiden saatavuutta ja saattaa asevalmistajat oikeudelliseen vastuuseen ovat törmänneet vastustukseen kongressissa. Useassa osavaltiossa hiljattain säädetyt aborttioikeutta rajoittavat lait ovat puolestaan johtaneet tilanteeseen, jossa konservatiivienemmistöinen korkein oikeus valmistautuu arvioimaan niiden perustuslaillisuutta. Samalla vaakakupissa on vuoden 1973 historiallinen Roe vastaan Wade -päätös. Vuoden 2022 Yhdysvaltojen tutkimuksen päivän asiantuntijapaneeli pureutuu näihin Yhdysvaltojen poliittisen kahtiajakautumisen keskeisimpiin kiistakysymyksiin. Miksi aseenkanto oikeus ja aborttikysymys herättävät Yhdysvalloissa yhä vahvoja mielipiteitä puolesta ja vastaan? Miten demokraatti- ja republikaanipoliitikot ovat pyrkineet valjastamaan näitä teemoja poliittisten agendojensa tueksi? Mitkä vaikutukset aseilla ja abortilla on vuoden 2022 välivaalien ja vuoden 2024 presidentinvaalien asetelmiin?
Puhujat
Benita Heiskanen toimii professorina Turun yliopiston John Morton-keskuksessa. Heiskasen tutkimusalueita ovat transnationaalinen Yhdysvaltain tutkimus, USA:n historia, politiikka ja kulttuuri, rotu ja etnisyys Yhdysvalloissa sekä USA:n asekulttuuri. Hän johti vuosina 2017-2021 Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta, joka tutki ns. Campus Carry -aselakia Texasissa. Hankkeen pohjalta työstetty kokoomateos, ”Up in Arms: Gun Imaginaries in Texas”, julkaistaan Brillin kustantamana kesällä 2022. Heiskanen on eurooppalaisen American Studies Networkin puheenjohtaja.
Markku Ruotsila on Pohjois-Amerikan kirkkohistorian dosentti Helsingin yliopistossa ja Yhdysvaltain ja Ison-Britannian historian dosentti Tampereen yliopistolla. Ruotsila väitteli tohtoriksi Cambridgen yliopistossa vuonna 1999 ja on sen jälkeen toiminut myös vierailevana tutkijana Oxfordin yliopiston Rothermere American Institutessa, Suomen Akatemian tutkijana ja vierailevana tutkijana New Yorkin yliopiston Center for the United States and the Cold War -tutkimuskeskuksessa sekä Stanfordin yliopiston Hoover-instituutissa. Hän toimii myös vieraileva professorina LCC International University:ssa. Ruotsilan ensisijaisena tutkimusalana on uskonto ja politiikka Yhdysvalloissa, josta hän on julkaissut useita monografioita.
Maria Annala työskentelee Ulkopoliittisen instituutissa tiedeviestintäpäällikkönä ja Yhdysvaltoihin erikoistuneena tutkijana. Taustaltaan hän on uutistoimittaja. Hänen vuonna 2020 ilmestynyt teoksensa Trumpin kansa kertoo niistä amerikkalaisista, jotka hävisivät viime vaaleissa mutta vaikuttavat silti yhä vahvasti Yhdysvaltojen politiikkaan.
YTT Anna Kronlund johtaa parhaillaan Koneen säätiön rahoittamaa hanketta YK:n legitimiteetti ja ylikansalliset haasteet historian ja etnologian laitoksella Jyväskylän yliopistossa. Hänen tutkimusintresseihinsä kuuluvat Yhdysvaltojen politiikka, erityisesti Yhdysvaltojen kongressi ja poliittiset debatit sekä Yhdysvaltojen suhtautuminen monenkeskiseen yhteistyöhön ja erityisesti YK:n.