Ulkopoliittinen instituutti on käynnistänyt kesäkuun alussa ”Nato pohjoisessa, pohjoinen Natossa” -tutkimushankkeen, joka tarkastelee Naton kehittyvää roolia Suomen välittömässä turvallisuusympäristössä, Pohjois-Euroopassa. Se on jatkoa Ulkopoliittisen instituutin aiemmalle ”Suomen muuttuva rooli euroatlanttisessa turvallisuudessa” -tutkimushankkeelle.
Pohjois-Euroopasta on Venäjän hyökkäyksen aiheuttaman huonontuneen turvallisuustilanteen myötä tullut yksi euroatlanttisen turvallisuuden painopistealueista. Suomen liittyminen Natoon ja Ruotsin tuleva jäsenyys vahvistavat entisestään alueen merkitystä koko liittokunnalle. Nato on parhaillaan rakentamassa uudelleen kollektiivisen puolustuksensa lähtökohtia, ja tavalla, jolla se tapahtuu, on merkittävä vaikutus niin Suomen kuin koko Pohjois-Euroopan turvallisuudelle.
Naton pelotteen ja puolustuksen tehokas toteuttaminen Pohjois-Euroopassa vaatii työnjakoa liittolaisten välillä. Työnjaon on oltava maantieteellisiin realiteetteihin sidottu, johtava tutkija Matti Pesu sanoo.
Projektissa keskitytään Naton toimintaan Pohjois-Euroopassa ja arvioidaan, mitkä ovat Suomen Nato-jäsenyyden alkutaipaleen keskeiset tavoitteet ja millaiset toteuttamisedellytykset Suomella on sen intressien edistämiselle liittokunnan sisällä.
Projektissa myös pureudutaan Nato-jäsenyyden vaikutuksiin Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikalle.
Hankkeessa tuotetaan suomalaista visiota Naton pelote- ja puolustuspolitiikan tulevaisuuden kehityskuluista. Siinä pohditaan Suomen Nato-politiikan lähivuosien tärkeimpiä tavoitteita ja sitä, millaiset edellytykset Suomella on ajaa niitä, Pesu kuvaa.
Hankkeen loppuraportti julkaistaan huhtikuussa 2024, jolloin Suomella on vuosi Nato-jäsenyystaivalta takana ja jolloin Naton perustamisesta on kulunut 75 vuotta.
Hanketta johtaa Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Matti Pesu. Tutkimusryhmässä ovat mukana tutkija Joel Linnainmäki, ohjelmajohtaja Harri Mikkola, vieraileva tutkija Antti Pihlajamaa, vanhempi tutkija Iro Särkkä ja tutkija Henri Vanhanen. Kesäkuussa 2023 alkanut hanke päättyy huhtikuussa 2024. Hankkeen rahoittaa puolustusministeriö ja ulkoministeriö.
Lisätietoja: johtava tutkija Matti Pesu, 050 355 8845, matti.pesu@fiia.fi