Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Niklas Helwig on saanut rahoituksen Suomen Akatemialta tutkimushankkeeseen, joka tutkii strategisten kulttuurien muutosta Euroopassa.
Strategisen kulttuurin murros Euroopassa: syyt, välittäjät ja prosessit (STRAX) -tutkimushanke kokoaa yhteen kolme johtavaa suomalaista tutkimuslaitosta, Tampereen yliopiston, Ulkopoliittisen instituutin ja Maanpuolustuskorkeakoulun. Hankkeessa yhdistyvät innovatiivisilla tavoilla akateeminen tutkimus, politiikka-analyysi sekä ammatillinen sotilaskoulutus ja -pedagogiikka.
Konsortion johtajana toimii Tampereen yliopiston tutkimusjohtaja Hanna Ojanen. Konsortiopartnerit Niklas Helwig ja Maanpuolustuskorkeakoulun professori Tommi Koivula johtavat kumpikin omaa osaprojektia.
Ulkopoliittisen instituutin osuus saadusta rahoituksesta on 160 362 euroa. Konsortiohanke sai kokonaisuudessaan neljän vuoden tutkimusjaksolle (2022–2026) rahoitusta yhteensä 533 260 euroa.
Hanke analysoi kansallisen tason sijaan strategisten kulttuurien päällekkäisyyksiä Euroopassa, analysoiden strategisten kulttuurien keskinäisiä suhteita ja vaikutusta toisiinsa.
”Viime vuosina olemme todistaneet suurvaltakilpailun voimistumista ja Euroopan puolustusintegraation tiivistymistä”, Helwig sanoo, ”näiden vaikutusta strategisiin kulttuureihin ja sitä, miten ne muuttuvat ulko- ja turvallisuuspoliittisiksi päätöksiksi Euroopassa, ei kuitenkaan ole tutkittu yksityiskohtaisesti.”
”Tarjoamme uudenlaisen näkökulman strategisten kulttuurien muutosten analysointiin. Sen sijaan, että tarkastelemme maakohtaisia keskusteluja, pyrimme eroon kansallisista siiloista ja tutkimaan kansainvälisen yhteistyön muotoja, kuten kriisinhallintaoperaatioita ja strategiaprosesseja.
Tutkimus keskittyy monikansallisten episteemisten yhteisöjen vaikutuksiin ja laajentaa akateemista linssiä sisältämään vuorovaikutuksesta johtuvan vaihdon ja kehityksen sekä sen, kuinka nämä prosessit edistävät eurooppalaisen strategisen kulttuurin kehittymistä.
”Tutkimusprojektimme alkaa aikana, jolloin Venäjän hyökkäys Ukrainaan pakottaa monet maat – myös Suomen – arvioimaan uudelleen turvallisuuspolitiikkaansa. Toivomme saavuttavamme parempaa ymmärrystä siitä, miten muutos tapahtuu, kuinka se muuttuu konkreettisiksi teoiksi ja missä määrin pääsemme lähemmäksi yhteistä ymmärrystä turvallisuustilanteestamme Euroopassa”, Helwig sanoo.
