Afganistanista ei ole tullut modernia kansallisvaltiota, vaan maa on ennemminkin kilpailevien etnisten ryhmien ja alati muuttuvien liittolaisuuksien tilkkutäkki. Tästä syystä maan poliittinen ja yhteiskunnallinen todellisuus on pirstaloitunut.
Afganistanin hallitus on poliittisesti jakautunut, ja hallinnon kykyä selviytyä maan sisäisistä paineista on epäilty laajalti. Myös maan turvallisuustilanne on edelleen hyvin epävakaa, eikä kapinallisten toiminta näytä laantuvan. Talibanilla on hallituksen vastaisista ryhmistä eniten valtaa. Pelot siitä, että Isis saisi Afganistanissa tuntuvaa jalansijaa, ovat perusteettomia.
Lähes kahden vuosikymmenen mittaisen konfliktin jäljiltä Talibanin poliittinen johto kuitenkin katsoo, ettei konfliktia voida ratkaista aseellisesti taistelemalla vaan väkivallan lopettamiseksi on päästävä poliittiseen sopuun. Talibanin näkökulmasta tämä vaatisi ulkomaisten joukkojen vetäytymistä maasta. Jos näin kävisi, Afganistanin heikko hallinto puolestaan tarvitsisi takuut siitä, että tulitauko pitää ja sitä seuraisi rauhansopimus, joka ottaisi huomioon kaikki konfliktin osapuolet.
Afganistan on keskellä modernia suurta peliä: maa on maantieteellisen asemansa vuoksi jälleen kerran pelinappulana, kun alueen poliittisesta ideologiasta, taloudellisista intresseistä ja kaupallisesta vaikutusvallasta kilpaillaan.