Kiinan ydinasevarustelun myötä siitä tulee 2030-luvulla Yhdysvaltojen vertaisvastustaja ydinaseiden saralla. Yhdysvaltojen on ylläpidettävä pelotetta sekä Venäjää ja Kiinaa että muita alueellisia vastustajia vastaan asevoimilla, jotka on suunniteltu käymään yhtä laajamittaista sotaa kerrallaan.
Jos kaksi laajamittaista sotaa syttyy joko samanaikaisesti tai peräkkäin, Yhdysvaltojen sotilaallinen suorituskyky joutuu koville. Toisen sodan syttyessä Yhdysvallat saattaa joutua tilanteeseen, jossa sen tavanomaiset asevoimat ovat alivoimaisia. Tätä se saattaa joutua kompensoimaan turvautumalla entistä enemmän ydinasepelotteeseen.
Koska Yhdysvallat on edelleen Euroopan turvallisuuden perimmäinen takaaja, sen haasteet ylläpitää pelotetta muualla maailmassa vaikuttavat myös Euroopan turvallisuuteen. Tämän vuoksi jo pelkkä sodan mahdollisuus indopasifisella alueella on turvallisuuskysymys, joka koskettaa myös Eurooppaa.
Eurooppalaiset Nato-maat voivat lieventää kahden vertaisvastustajan ongelmaa ottamalla jatkossa enemmän vastuuta Euroopan tavanomaisesta puolustuskyvystä. Samaan aikaan Naton ydinasesuorituskykyä on tehostettava.
Venäjän strateginen tappio Ukrainan sodassa viivästyttäisi Venäjän kykyä muodostaa suoraa sotilaallista uhkaa Euroopalle. Myös Ukrainan Nato-jäsenyys vähentäisi uuden laajamittaisen sodan uhkaa Euroopassa.
