Suomen EU-politiikan linja on perinteisesti ollut mukautuva ja kompromissinhakuinen. Viimeaikaiset esimerkit sääntöjen venyttämisestä paljastavat kuitenkin uusia jännitteitä.Suomi on erottautunut Euroopan valtavirrasta useissa tapauksissa, jotka liittyvät EU-lakien sääntöjen venyttämiseen kolmella eri tavalla:
Muiden sääntöjen venyttämiseen puuttuminen on saanut jalansijaa Suomen EU-politiikassa. Suomi nosti oikeusvaltioperiaatteen kärkiteemaksi sekä neuvoston puheenjohtajana vuonna 2019 että EU:n 28. tammikuuta 2021 julkaisemassa valtioneuvoston EU-selonteossa.
Oletettu kollektiivinen sääntöjen venyttäminen näyttää olevan yhteydessä federalismin uhkaan. EU:n elpymisrahastoa koskevien neuvotteluiden aikana vuonna 2020 käytiin laajaa kansallista keskustelua siitä, onko elpymispaketti EU:n perussopimusten vastainen.
Suomi on itse venyttänyt sääntöjä, kun sen sisäiset rajatarkastukset ovat jatkuneet yli kuusi kuukautta, joka on Schengen rajasäännöstössä määritetty rajatarkastusten enimmäiskestoksi. Tämä on hiljaisesti hyväksytty samalla, kun sisäministeri on tunnustanut ”laittoman tilan” olemassaolon.
