Suomen suhteita Kiinaan avattiin seitsemän vuosikymmentä sitten keskellä Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain kamppailua vaikutusvallasta. Nyt Suomen Kiina-politiikan ytimessä ovat jälleen suurvallat, kun Yhdysvaltain ja Kiinan poliittinen, taloudellinen, teknologinen ja sotilaallinen kilpailu heijastuu Suomeen.
Suomen Kiina-suhteissa politiikka on valjastettu talouden palvelukseen. Taloussuhteiden kulta-aika päättyi 2000-luvun alussa ja poliittisten suhteiden vahvin aikakausi 2010-luvun lopulla. Edessä on ”uusi normaali”, jossa Kiina-innostus on vaihtunut kasvavaan epäluuloon.
Vaikka EU ja Suomi ovat yhteisessä rintamassa Yhdysvaltain kanssa monissa Kiinaa koskevissa kysymyksissä, Suomen täytyy jatkaa tasapainottelua. Taloudellisen yhteistyön jatkuminen Kiinan kanssa on tärkeää ja edellyttää hyviä poliittisia suhteita. Samalla on pidettävä huolta siitä, että riippuvuus Kiinasta ei kasva tavalla, joka voisi vaarantaa Suomen suhteita muihin maihin.
Kiinan ja Yhdysvaltain välisen kylmän sodan seurannaisvaikutukset olisivat arvaamattomia. Naapurimaamme Ruotsi joutui Kiinan epäsuosioon täysin itsestään riippumattomista syistä. Samanlainen vaara pelinappulaksi joutumisesta uhkaa Suomeakin.
