LÄHI‐IDÄN ALUEELLINEN VOIMATASAPAINO MUUTTUU
Suomenkielinen yhteenveto Ulkopoliittisen instituutin Briefing Paperista 76:
Egyptin ja Tunisian kansannousujen taustalla on koko joukko yhteiskunnallisia ongelmia. Yhtäältä ihmiset ovat turhautuneet elintason heikentymisen ja kasvavan epätasa-arvon, toisaalta kansalaisvapauksien puutteen vuoksi. Lisäksi arabivaltioissa vaikuttaa väestötilastollinen paine: suuret nuoret ikäluokat ovat vieraantuneet poliittisesta järjestelmästä.
Useissa arabivaltioissa kärsitään samankaltaisista ongelmista, mutta eri tekijöiden voimakkuus vaihtelee suuresti. Näin ollen myös protestiliikehdintä voi saada eri maissa hyvin eri muotoja.
Kansanliikehdinnän seurauksiin vaikuttaa eri maiden hallitusten luonne sekä niiden kyky säilyttää itsellään voimankäytön monopoli. Alhaalta ylöspäin suuntautuva demokraattinen muutos on mahdollinen joissain maissa, mutta toisissa tuloksena voi olla joko ylhäältä käsin johdettu uudistuminen, mielenosoitusten kovaotteinen tukahduttaminen tai jopa valtion hajoaminen.
Arabimaiden kuohunta johtaa joka tapauksessa uudenlaisen Lähi-idän muodostumiseen ja muutoksiin alueellisessa voimatasapainossa. Yhtenä seurauksena länsimaiden vaikutusvalta tulee väistämättä vähenemään. On myös mahdollista, että murros edistää alueellista yhteistyötä ja mahdollistaa umpikujaan ajautuneen Lähi-idän rauhanprosessin uuden etenemisen.