Arktinen alue menetti suuren osan geostrategisesta merkityksestään kylmän sodan päätyttyä. Nykyisen kiihtyneen suurvaltakamppailun myötä alue on kuitenkin jälleen noussut geopolitiikan kartalle.
Alueen kovan turvallisuuden dynamiikkoja määrittää kaksi keskeistä elementtiä: tavanomaisten kaukovaikutteisten ohjusten ja ydinaseiden merkitys Venäjälle, ja Pohjois-Atlantin meriyhteyksien merkitys Euroopan puolustukselle.
Venäjä on elvyttänyt kylmän sodan aikaisen bastion-strategiansa, joka tähtää strategisten ydinsukellusveneiden turvaamiseen. Tällä strategialla voi kriisitilanteessa olla vakavia seurauksia myös Pohjoismaille.
Arktisen alueen valtioista viisi on Naton jäseniä, ja liittokunnan yhteinen puolustus toimii myös pohjoisella napa-alueella. Vaikka arktinen alue ei vieläkään ole Naton painopisteiden joukossa, on Pohjois-Atlantin alue kasvavissa määrin puolustusliiton agendalla.
Toisistaan poikkeavat strategiset intressit ja yhteisen näkemyksen puute suurissa kysymyksissä Venäjän ja muiden arktisen alueen valtioiden välillä tarkoittaa, ettei arktisen alueen geostrateginen merkitys ole näillä näkymin vähenemässä.
