Ulkopoliittisessa instituutissa oli käynnissä tutkimushanke ”Terrorismin torjunnan ulkoiset ulottuvuudet”. Projekti oli osa valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimustoimintaa (VN-TEAS), ja se päättyi alkuvuonna 2020.
Terrorismin torjunta on ollut yksi keskeisimpiä EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopistealueita aina syyskuun 11. päivän terrori-iskuista ja sen jälkeisestä vuoden 2003 turvallisuusstrategiasta asti. Torjuntaa ja turvallisuusviranomaisten yhteistyötä koskevien strategioiden myötä yhteiset käytännöt ja käsitteet on hiottu samansuuntaisiksi myös niissä maissa, jotka eivät ole merkittävästi kärsineet terrorismista, kuten Suomessa. EU:n vuoden 2016 globaali turvallisuusstrategia peräänkuulutti tehokkaampaa yhteistyötä eri virastojen kesken, sekä muun muassa resilienssin rakentamista EU:n naapurustossa. Visioiden toimeenpaneminen edellyttää kuitenkin perustavanlaatuisia muutoksia EU:n turvallisuusarkkitehtuuriin.
Tutkimushankkeessa keskityttiin tarkastelemaan terrorismin torjuntaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueella. Terrorismin torjunta juuri ulko- ja turvallisuuspolitiikassa hahmottuu erityisesti kolmella tasolla: 1) Sisäisen turvallisuuden toimijoiden, kuten Europolin ja Frontexin ulottuminen kolmansiin maihin, 2) EU:n ulkoasiainhallinnon välineet ja painopistealueet, sekä naapurustopolitiikka, 3) Muu yhteistyö.
Terrorismin torjunta ja siihen liittyvät EU:n politiikkaohjelmat ovat muuttaneet merkittävästi myös Suomen viranomaisten toimintaa. Hallinnolliset raja-aidat kuitenkin vaikeuttavat kokonaiskuvan havaitsemista. Siksi tarvitaan kattavaa tutkimusta siitä, mitä Suomen ja EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla tapahtuu terrorismin torjumiseksi. Tutkimushankkeen pääasiallisena tavoitteena oli tutkia sitä, mikä terrorismin uhka on ollut ja miten sitä on torjuttu.
Hankkeen toteuttivat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko ja tutkija Tuomas Iso-Markku. Hanketta koordinoi tutkimusavustaja Anu Ruokamo (anu.ruokamo@fiia.fi).