Strategisen kilpailun aikakaudella valtiot hyödyntävät taloudellisia riippuvaisuuksia ja keinoja, kuten pakotteita, kaupan rajoituksia ja investointikontrolleja, painostaakseen tai vahingoittaakseen toisia valtioita. Pienenä ja avoimena taloutena, joka on syvästi kytkeytynyt globaaleihin arvoketjuihin, Suomi on erityisen altis rakenteellisten riippuvuuksien hyväksikäytölle geopoliittisten jännitteiden aikakaudella.
Näihin haasteisiin vastaamiseksi Geotaloudellisten riskien vaikutus Suomen ja Euroopan unionin huoltovarmuuteen -tutkimushankkeessa on tutkittu kriittisiin taloudellisiin yhteyksiin liittyvien riskien lieventämistä ja hallintaa. Lisäksi hankkeessa on tarkasteltu tapoja, joilla Suomi voisi vähentää taloudellisen turvallisuuden riskejä sekä edistetty julkisen ja yksityisen sektorin välistä vuoropuhelua.
Hankkeen päätösjulkaisu esittelee geoekonomisen varautumisen työkalupakin, joka tukee poliittista päätöksentekoa. Työkalupakki sisältää keinoja riippuvuuksien kartoittamiseen ja seurantaan, ulkoisten riskien vähentämiseen kapasiteetin vahvistamisen, monipuolistamisen ja friendshoring-strategian avulla sekä pelotteen ja reagointikyvyn kehittämiseen.
Hanke on osa Ulkopoliittisen instituutin ja Huoltovarmuuskeskuksen tutkimusyhteistyötä. Projektia on johtanut tutkimusjohtaja Mikael Wigell. Projektin muita tutkijoita ovat ohjelmajohtaja Harri Mikkola, tutkija Markus Holmgren, tutkija Joel Linnainmäki sekä tutkija Tomi Kristeri.
Ohjelma
Tilaisuuden avaus:
Axel Hagelstam, suunnittelu- ja analyysiosaston johtaja, Huoltovarmuuskeskus
Hiski Haukkala, johtaja, Ulkopoliittinen instituutti
Päätösjulkaisun esittely:
Tomi Kristeri, tutkija, Ulkopoliittinen instituutti
Paneelikeskustelu:
Markku Rajamäki, johtava asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto
Jukka Nikulainen, Markkinoillepääsy-yksikön yksikönpäällikkö, ulkoministeriö
Riikka Nuutilainen, vanhempi ekonomisti, Suomen Pankki
Markus Holmgren, tutkija, Ulkopoliittinen instituutti
Moderaattori: Joel Linnainmäki, tutkija, Ulkopoliittinen instituutti
Tilaisuuden päätös:
Mikael Wigell, Vieraileva johtava asiantuntija, Ulkopoliittinen instituutti