Avaruustoimintaympäristö on murroksessa. Aiemmin laajamittainen toiminta avaruudessa oli mahdollista vain suurilla taloudellisilla panostuksilla ja sitä harjoittivat vain muutamat maailman suurvallat. Nyt teknologinen kehitys ja avaruusteknologian halventuminen ovat mahdollistaneet tämän rinnalla pienimuotoisemman avaruustoiminnan sekä uusia sovelluksia ja palveluita. Samalla avaruuden lisääntyvän käytön myötä on noussut esiin uusia turvallisuuteen ja kansainväliseen sääntelyyn liittyviä haasteita. Suurvaltakamppailun ulottuminen avaruuteen tuo mukanaan omat haasteensa niin avaruudelle yhteiskäytöllisenä toimintaympäristönä kuin myös kansalliselle turvallisuudelle maan pinnalla. Seminaarissa tarkastellaan murroksessa olevaa avaruustoimintaympäristöä kansallisen hyödyntämisen kannalta. Miten sen tarjoama teknologia sekä liiketoimintapotentiaali voitaisiin valjastaa parhaiten palvelemaan suomalaista yhteiskuntaa? Miten samalla huomioidaan toimintaympäristön lisääntyvästä käytöstä ja vahvistuvasta valtapolitiikasta kumpuavia erinäisiä haasteita? Miten kansallista avaruuspolitiikkaa ja kansainvälisiä kumppanuuksia on mahdollista kehittää edelleen?
Seminaarin yhteydessä julkaistaan Ilmatieteen laitoksen johtaman Avaruuden uuden toimintaympäristön turvallisuusulottuvuudet ja liiketoiminta (AVAUS) –hankkeen loppuraportti. Hankkeessa ovat olleet mukana
myös Demos Helsinki, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Ulkopoliittinen instituutti, Isaware Oy ja Reaktor Oy. Tutkimushanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman (VNTEAS) toimeenpanoa.
Puhujat
apulaisosastopäällikkö, puolustusministeriö
Helena Partanen työskentelee puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston apulaisosastopäällikkönä. Osaston tehtäviin kuuluu mm. toimintaympäristön seuranta, strateginen suunnittelu, puolustusyhteistyö, puolustuskyvyn kehittäminen sekä puolustushallinnon tutkimus- ja arviointitoiminta. Näiden kaikkien tehtäväalueiden osalta myös avaruuteen liittyvät kysymykset ovat ajankohtaisia.
avaruustutkimus ja havaintoteknologiat -yksikön päällikkö, Ilmatieteen laitos
Ari-Matti Harri (TkT, Fys.) on tutkimusprofessori sekä Avaruustutkimus ja Havaintoteknologiat -yksikön päällikkö Ilmatieteen laitoksella. Hänellä on yli 30 vuoden kokemus avaruustutkimuksesta ja sen tutkimusmenetelmistä sekä avaruusteknologian hyödyntämisestä Maapallon ja aurinkokunnan tutkimukseen, ja on toiminut päätutkijana lukuisissa kansainvälisissä avaruustutkimushankkeissa. Harri on Suomen delegaatti EUMETSATin tiede- ja teknologiaryhmässä, Suomen edustaja avaruusjärjestöjen välisessä Marsin tutkimuksen koordinaatioryhmässä (IMEWG) ja globaalin PECASUS-avaruussääkeskuksen koordinaattori. Hän on toiminut kolmen vuoden ajan Euroopan Avaruusjärjestön neuvonantajaorganisaatioiden (SSEWG, FTAP) jäsenenä. Harri on VNTEAS AVAUS -hankkeen päätutkija.
Panelistit
erikoistutkija, Puolustusvoimien tutkimuslaitos
Sari Uusipaavalniemi on erikoistutkija Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen Doktriiniosaston Strategisen analyysin tutkimusalalla. Hän vastaa Yhteiskunnan kriisinkestävyyden tutkimuskokonaisuudesta osana strategista ennakointia. Hänellä on noin kymmenen vuoden kokemus tutkimus- ja kehittämistehtävistä Puolustusvoimissa. Uusipaavalniemi toimii Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan Arktinen ja avaruus- teemaryhmän asiantuntijasihteerinä. Uusipaavalniemi on väitellyt tekniikan tohtoriksi Oulun yliopistosta tuotantotalouden koulutusalalta 2009 ja työskenteli sitä ennen useita vuosia yliopistolla tutkimus- ja opetustehtävissä.
MilliLabin johtaja, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Tauno Vähä-Heikkilä toimii Teknologian tutkimuskeskus VTT:n mikroelektroniikan johtajana sekä Euroopan avaruusjärjestön ESAn ulkoisen laboratorion MilliLabin johtajana. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus avaruustoimialasta.
avaruusohjelmasta ja robottiliiketoiminnasta vastaava johtaja, Reaktor Oy
Juha-Matti Liukkonen on avaruuden ja uuden teknologian hankkeista vastaava johtaja konsulttiyritys Reaktorilla. Juha-Matti vastaa Reaktorin avaruusohjelmasta, useista teollisista asiakkuuksista sekä Euroopan Avaruusjärjestön hankkeista, ja toimii New Space start-up -yritys RSL:n hallituksen puheenjohtajana. Juha-Matti myös edustaa Suomen avaruusteollisuutta Avaruusasiain Neuvottelukunnassa.
Puheenjohtaja
Johtaja
Mika Aaltola on Ulkopoliittisen instituutin johtaja. Hän on myös Tampereen yliopiston dosentti. Aiemmin Aaltola on toiminut vierailevana tutkijana Cambridgen, Sciences Po’n ja Johns Hopkinsin yliopistoissa sekä vierailevana professorina Minnesotan yliopistossa ja Tallinnan yliopistossa. Hänen asiantuntemukseensa kuuluvat USA:n globaali rooli, demokratian haavoittuvuus, suurvaltapolitiikan dynamiikat, pandemiaan liittyvä turvallisuus ja Suomen ulkopolitiikka.
Aaltolan julkaisut ovat käsitelleet Suomen ulkopolitiikkaa (Tampere University Press, 2003), USA:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan kulttuurista perustaa (Brill, 2008), etiikkaa ja humanitaarisuutta geopoliittisina käytäntöinä (2008, Palgrave), pandemiaan liittyvää turvallisuuspolitiikkaa (Routledge 2012) ja USA:n globaalin infrastruktuurin valtapolitiikkaa (Palgrave 2014, Routledge 2016, co-authored). Aaltolan julkaisemat monografiat ovat tarkastelleet Suomen ulkopolitiikkaa Krimin jälkeen (Docendo 2019) ja demokraattista haavoittuvaisuutta ja vaaleihin sekaantumista (Palgrave-Macmillan, 2021). Näiden lisäksi hän on toimittanut yhdessä Mikael Wigellin and Sören Scholvinin kanssa teoksen Geo-economics and Power Politics in the 21st Century: The Revival of Economic Statecraft (Routledge, 2018).
Aaltola väitteli tohtoriksi Tampereen yliopistosta 1999 (“The Rhythm, Exception, and Rule in International Relations: The Case of Mad Cow Disease”). Maisterintutkintonsa hän suoritti Tampereen yliopistossa (1994) ja kanditutkintonsa Columbian yliopistossa (1992).