UPI on tehnyt uraauurtavaa työtä kehittämällä geoekonomian analyyttistä viitekehystä kansainvälisten suhteiden tutkimuksen tarpeisiin. Käsite ’geoekonomia’ tarkoittaa taloudellisen vallan geostrategista käyttöä. Valtiot ympäri maailmaa käyvät uudenlaista taloudellista valtapolitiikkaa vientirajoitusten, investointien seurantamekanismien, datan lokalisoinnin, sanktioiden ja tukipalkkioiden avulla. Vaikuttaa siltä, että talous- ja turvallisuuspoliittiset päätökset nivoutuvat aiempaa lähemmin toisiinsa valtioiden strategisessa ajattelussa. Valtiot myös kiinnittävät entistä enemmän huomiota riskeihin ja haavoittuvuuksiin, jotka ovat seurausta niiden keskinäisestä taloudellisesta riippuvuudesta. Geoekonomian nousu tuo uusia näkökulmia kansainvälisten suhteiden ja kansainvälisen järjestyksen tutkimukseen.
Geoekonomia ohjaa huomion strategioihin, joita suurvallat käyttävät keskinäisen kilpailunsa koventuessa. Geoekonomian poikkileikkaava teema tarkastelee, miten geoekonomia vaikuttaa esimerkiksi Kiinan, EU:n, Intian, Venäjän ja Yhdysvaltojen strategiseen toimintaan sekä niiden välisiin suhteisiin. Lisäksi se analysoi, miten kiihtyvä geoekonominen valtapolitiikka vaikuttaa pienempien toimijoiden, kuten Pohjoismaiden, taloudelliseen resilienssiin.
Geoekonomian poikkileikkaava teema syventyy myös kiihtyvän geoekonomisen kilpailun seurauksiin globaalin talouden ohjausjärjestelmien ja globaalin järjestyksen kannalta. Vaikuttaa siltä, että talous- ja turvallisuusajattelun lähentyminen lisää painetta kansainvälistä järjestelmää ohjaavia lakeja ja instituutioita kohtaan, mutta tarkemmat seuraukset ovat vielä hämärän peitossa. Todistammeko parhaillaan uuden geoekonomisen maailmanjärjestyksen syntyä? Mikäli näin on, millaisia seurauksia se aiheuttaisi kansainväliselle yhteistyölle?
Geoekonomian kehitys analyyttisenä viitekehyksenä on vielä alkutekijöissään. Tutkimuksemme pyrkii kehittämään geoekonomiaa kansainvälisten suhteiden teoriana. Nykyiset teoriat eivät huomioi talouden ja turvallisuuspolitiikan keskinäistä suhdetta riittävässä määrin. Geoekonomia tuo tähän uuden mielenkiintoisen näkökulman, mutta vaaditaan vielä uusia analyyttisiä työkaluja ja käsitteitä, jotka auttavat meitä ymmärtämään keskeisten toimijoiden motiiveja ja käyttäytymistä uudella geoekonomisella aikakaudella.
