On suomalaisen diplomatian voitto, että Helsinki on saatu osaksi Xi Jinpingin tiivistä vierailuohjelmaa. Vierailun syyt lienevät Suomen sopiva sijainti puolimatkassa sekä hyvät suhteet niin Kiinaan kuin Yhdysvaltoihin. Lisäksi itsenäisyyden juhlavuosi tarjoaa vierailulle tavanomaista juhlavammat puitteet.
Kiinan puoluejohtaja ja presidentti Xi Jinping saapuu Suomeen valtiovierailulle 5.–6.4.2017. Hän tapaa tasavallan presidentin Sauli Niinistön, eduskunnan puhemiehen Maria Lohelan ja pääministeri Juha Sipilän. Vierailu on merkittävä, koska Kiinan valtionpäämies on edellisen kerran käynyt Suomessa vuonna 1995 eikä Xi ole presidenttinä vieraillut muissa Pohjoismaissa. Xi kävi Suomessa ja Ruotsissa varapresidenttinä vuonna 2010, jolloin hän tapasi muun muassa suomalaisen joulupukin. On suomalaisen diplomatian voitto, että Suomi on saatu osaksi Xin erittäin tiivistä vierailuohjelmaa. Keskeinen syy Xin suostumukseen vierailla Suomessa lienee parhaillaan vietettävä itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi, joka antaa vierailulle ja Xille ylimääräistä mediahuomiota.
Xin uusin vierailu on mielenkiintoinen, koska Xi jatkaa Helsingistä suoraan Floridaan ensimmäiseen tapaamiseensa Yhdysvaltain uuden presidentin Donald Trumpin kanssa. Vaikka Suomen-vierailu keskittynee Kiinan ja Suomen kahdenvälisiin suhteisiin, Xi käynee keskusteluja myös EU:sta ja Venäjästä. Suomi kiinnostaa Kiinaa EU:n jäsenvaltiona, jolla on pitkä historia Venäjän naapurina. Euroopan integraatio sekä EU:n ja Venäjän suhteiden kehitys vaikuttavat merkittävästi maailmantalouteen ja Kiinaan. Xi kertonee puolestaan Kiinan näkemyksistä maailmanjärjestyksen nykytilasta sekä tulevaisuuden odotuksista.
Suomen ja Kiinan kahdenvälisissä suhteissa päähuomion saanee maiden välisen kumppanuusasiakirjan allekirjoittaminen. Kumppanuusasiakirjaa on valmisteltu pitkään, ja sen allekirjoittaminen on odottanut sopivaa vierailua. Kiinalla on lukuisten maiden kanssa erilaisia strategisen kumppanuuden sopimuksia. Esimerkiksi Tanskalla ja Kiinalla on ”kokonaisvaltainen strateginen kumppanuus”, ja EU ja Kiina ovat puolestaan ”strategisia kumppaneita”. Suomen ja Kiinan välinen kumppanuus ei noudata mitään aiempaa mallia, sillä Suomen lähtökohta neuvotteluissa on ollut puhtaan pragmaattinen. Etukäteen ”uudentyyppiseksi kumppanuudeksi” kutsuttua kumppanuutta ei myöskään olla perustamassa sopimuksella vaan yhteisjulistuksella.
Vierailulla saatetaan juhlistaa myös Suomeen perustettavaa Kiinan kulttuurikeskusta. Kulttuurikeskukset ovat Kiinan kulttuuriministeriön hanke, ja ne kilpailevat opetusministeriön alaisten Kungfutse-instituuttien kanssa Kiinan ”pehmeän voiman” levittämisessä. Kiinalla on kulttuurikeskuksia muun muassa Kööpenhaminassa ja Tukholmassa. Suomessa on toiminut Kungfutse-instituutti vuodesta 2007. On kuitenkin epävarmaa, onko kummallakaan osapuolella vielä valmiutta kulttuurikeskuksen avaamiseen. Pehmeää voimaa edustavat myös pörröiset pandat, ja Xiltä odotetaan lupausta joidenkin pandojen sijoittamisesta Ähtärin eläinpuistoon.
Suomalaisen talouselämän kannalta vierailu on erittäin tervetullut, vaikka Xillä ei vierailun lyhyyden vuoksi olisikaan mukanaan suurta liikemiesvaltuuskuntaa. Kiinalaisyritysten kiinnostus investoida Suomeen on kasvanut voimakkaasti viimeksi kuluneiden parin vuoden aikana, ja Xin vierailun voi odottaa kannustavan harkinnassa olevien hankkeiden valmistelua. Kiinalaisyrityksiä kiinnostavat Suomessa erityisesti ympäristöteknologia, biopolttoaineet, nanoteknologia ja arktinen osaaminen. Kiinan tulevien talviolympialaisten vuoksi myös talviurheiluosaamiselle on syntynyt tilausta.
Suomen ja Kiinan suhteiden historiassa huomattavaa on maiden välinen oikeusvaltioyhteistyö, jota on harjoitettu jo yli 20 vuotta. Käytännössä suomalaiset ovat esimerkiksi kouluttaneet kiinalaisten tuomioistuinten ja vankiloiden henkilökuntaa. Suomi ei ole ollut EU-maiden joukossa Kiinan ihmisoikeustilanteen kärkkäimpiä julkisia arvostelijoita, mitä on selitetty keskittymisellä kulissientakaiseen vaikuttamiseen erityisesti oikeusvaltioyhteistyön avulla. Xi Jinpingin kaudella Kiinan kansalaisyhteiskunnan liikkumatilaa on rajoitettu kovaotteisesti, ja erityisen hälyttävänä on pidetty kansalaisaktivisteille oikeusapua antaneiden lakimiesten pidätyksiä. Seitsemän EU-valtiota, joukossaan Ruotsi ja Viro, osallistui Kiinassa sijaitsevien suurlähetystöjensä kautta yhteisvetoomukseen, jossa Kiinaa vaadittiin lopettamaan lakimiesten vaino. Suomen valtiojohdolla onkin paineita ottaa ihmisoikeusasiat aiempaa selväsanaisemmin esille Kiinan kanssa. Tämänkertaisen vierailun aikana niin tuskin kuitenkaan tapahtuu. Vierailu haluttaneen pitää mahdollisimman seremoniallisena, koska se liittyy Suomen juhlavuoteen.
Minkä signaalin Kiina haluaa antaa valitsemalla Suomen vierailukohteeksi ja välipysähdyksen kohteeksi matkalla Yhdysvaltoihin? Xille Suomen-vierailu tarjoaa pehmeän laskun Yhdysvaltoihin. Suomi on Kiinalle ystävällismielinen länsimaa, jolla on hyvät kahdenkeskiset suhteet Yhdysvaltoihin. Vierailuun tuskin liittyy suurta symboliikkaa, vaikka joidenkin mielissä varmaan herää muistumia Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välisen kylmän sodan ajoilta. Kiinan ja Yhdysvaltain suhteet ovat viilenneet Trumpin vaalitaistelun aikaisen kielenkäytön vuoksi. Xi ei kuitenkaan liene valinnut välilaskukohdetta ”Helsingin hengen” vuoksi, sillä Kiinan ja Yhdysvaltain välisissä kiistoissa Suomella tuskin on välittäjän roolia. Enemmänkin kysymys lienee siitä, että Xi voi vierailla Kiinan ulkopolitiikan kannalta vähemmän keskeisessäkin maassa, kunhan puitteet ovat riittävän juhlavat. Suomelle vierailu on toki tärkeä, ja Xi on kiistatta yksi itsenäisyyden juhlavuoden merkittävimmistä ulkomaisista vieraista.
