Suurvaltajärjestelmä on muuttunut jatkuvasti sitten kylmän sodan lopun. Yhdysvallat nousi aluksi hegemoniseen asemaan, ja sen suojassa Euroopan unioni saattoi kehittyä koko Euroopan laajuiseksi poliittiseksi ryhmittymäksi.
Joukko johtavia alueellisia valtoja alkoi kuitenkin pian kyseenalaistaa länsijohtoisen kansainvälisen järjestyksen yleismaailmalliset pyrkimykset. Etenkin Kiina ja Venäjä ovat olleet tyytymättömiä rooliinsa alueellisena valtana. Maat tavoittelevat globaalia vaikutusvaltaa. Kiinasta on jo tullut maailman suurin kauppamahti, ja maan ulkopolitiikka on saanut itsevarmuutta. Kiinalla on sekä kykyä että poliittista tahtoa haastaa Yhdysvaltain johtoasema. Venäjän globaalit suurvaltapyrkimykset puolestaan juontuvat maan historiallisesta identiteetistä ja siitä, että maa väittää tulleensa lännen nöyryyttämäksi Neuvostoliiton romahdettua. Venäjä hakee suurvalta-asemalleen tunnustusta etenkin Yhdysvalloilta.
Tässä raportissa keskitytään Kiinan ja Venäjän ja toisaalta Yhdysvaltain ja Venäjän välisiin suhteisiin. Raportissa analysoidaan suhteiden nykyistä kehitystä ja tulevaisuuden suuntaviivoja sekä vaikutusta Euroopan unioniin.
