Keskustaoikeistolaisilla puolueilla on ollut keskeinen rooli eurooppalaisen puoluepolitiikan vakauttamisessa ja Euroopan integraation edistämisessä. Puoluejärjestelmien pirstaloituminen ja radikaalioikeiston nousu aiheuttavat niille kuitenkin merkittäviä haasteita. Se, miten keskustaoikeistolaiset puolueet vastaavat haasteisiin, vaikuttaa huomattavasti niin kansalliseen kuin EU-tason politiikkaan.
Monien eurooppalaisten keskustaoikeistopuolueiden sisällä on erimielisyyksiä niiden poliittisesta profiilista ja ohjelmasta. Puolueissa väitellään siitä, tulisiko niiden kallistua kohti puoluekartan liberaalia vai konservatiivista puolta.
Saksassa radikaalioikeistolaisen AfD:n nousu on lietsonut linjariitoja CDU/CSU:n sisällä ja kirvoittanut vaatimuksia sen profiilin terävöittämisestä. Keskustelu ei kuitenkaan ole toistaiseksi johtanut merkittäviin muutoksiin CDU/CSU:n ohjelmassa, sillä sitä haastetaan SPD:n ja vihreiden toimesta myös poliittisesta keskustasta.
Ruotsissa maltillinen kokoomus on selkeästi muokannut poliittista agendaansa kuluneen vuosikymmenen aikana ja keskittynyt maahanmuutto- sekä laki ja järjestys -kysymyksiin. Lisäksi puolue on omaksunut kantoja ja kielenkäyttöä, jotka ovat hyvin lähellä ruotsidemokraattien vastaavia. Muutos kulminoitui vuoden 2022 lopulla, kun Ruotsiin muodostettiin maltillisen kokoomuksen johtama hallitus, jota ruotsidemokraatit tukevat.
