Päättäjät ovat yksimielisiä siitä, että vähähiilisen energiasiirtymän priorisointi on välttämätöntä. Samalla he kuitenkin tunnustavat, että siirtymä tuo mukanaan paitsi kustannuksia myös oikeudenmukaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Siirtymä nähdäänkin tilaisuutena edistää aiempaa oikeudenmukaisempia lopputuloksia. Tätä lähestymistapaa kutsutaan ”oikeudenmukaiseksi energiamurrokseksi”. Mutta mitä oikeudenmukainen energiamurros käytännössä tarkoittaa? Kuinka päättäjät voivat kuroa umpeen tunnistettujen epäoikeudenmukaisuuksien ja niitä korjaamaan tähtäävien toimien välisen kuilun?
Tässä paperissa tarkastellaan ja verrataan EU:n ja Yhdysvaltojen energiasiirtymää ja energiaoikeudenmukaisuutta koskevaa politiikkaa. Paperissa analysoidaan, miten EU:n Green Deal (EGD) ja Yhdysvaltojen Inflation Reduction Act (IRA) eli niin kutsuttu inflaation vähentämispaketti pyrkivät sisällyttämään energiaoikeudenmukaisuuden periaatteita. Lisäksi paperissa tarkastellaan, miten energiaoikeudenmukaisuus ymmärretään jako-oikeudenmukaisuuden, tunnustamisen ja menettelytapojen näkökulmista. Tulokset osoittavat, että EGD on yksityiskohtaisempi menettelytapojen oikeudenmukaisuuden osalta, kun taas IRA sisältää selkeämpiä kirjauksia tunnustamiseen perustuvasta oikeudenmukaisuudesta. Molemmat painottavat myös jako-oikeudenmukaisuutta.
