Kylmän sodan jälkeistä Euroopan yhteistyövaraista turvallisuusjärjestystä haastaa Venäjän hyökkäyspolitiikka ja revisionismi – sekä viime aikoina Yhdysvaltojen vieraantuminen siitä ja jopa vihamielisyys järjestelmää kohtaan.
Yhteistyövarainen turvallisuus on kutistunut Euroopan sisäiseksi järjestykseksi, joka määrittää samanmielisten eurooppalaisten valtioiden toimintaa. Säilyttääkseen tämän järjestyksen Euroopan on aktiivisesti puolustettava sitä paitsi sanoin myös teoin, viime kädessä sotilaallisesti.
Ukrainan kohtalolla on perustavanlaatuinen merkitys laajemmalle Euroopan turvallisuudelle. Se, miten sota tulee päättymään, joko vahvistaa tai torjuu etupiirien aseman Euroopassa ja määrittelee ne perusperiaatteet, joille eurooppalainen tulevaisuus rakennetaan.
Euroopan kasvavan sotilaallisen profiilin tulisi nojata yhteistyöhön perustuvan turvallisuusjärjestyksen kulmakiviin: monenkeskiseen yhteistyöhön, demokraattisiin arvoihin ja kansainväliseen oikeuteen. Nämä periaatteet ovat Euroopan ydinvahvuuksia, jotka auttavat sitä navigoimaan globaalin valtatasapainon muutoksessa.
