Kiina pyrkii uusi silkkitie -hankkeillaan (engl. Belt and Road Initiative, BRI) liittämään naapurimaansa osaksi taloudellista vaikutuspiiriään. Siten Kiina haluaa parantaa turvallisuutta lähialueillaan vastapainoksi suurvaltakilpailun kiristämälle kansainvälispoliittiselle ilmapiirille.
Silkkitiehankkeista on muodostunut kattokäsite erinäisille infrastruktuuri- ja kehitysprojekteille, joilla ei ole yhteistä päämäärää tai strategiaa. Periaatteessa hankkeiden tulisi lisätä myötämielisyyttä Kiinaa kohtaan ja siten kasvattaa maan vaikutusvaltaa, mutta käytännössä ne palvelevat pääosin taloudellisia tarpeita.
On tulkinnanvaraista, missä määrin silkkitiehankkeet lisäävät Kiinan vaikutusvaltaa. Hankekokonaisuuden aatteellinen perusta on hatara ja muodostuu lähinnä Kiinan kritiikistä ”länsimaiden ylivaltapyrkimyksiä” kohtaan. Silkkitiehankkeista onkin tullut pelkkä iskusana, jonka houkuttelevuus perustuu yksinomaan hankkeista saatavaan käytännön hyötyyn.
Arvovaltasyistä silkkitiehankkeet pysynevät Kiinan ulkopoliittisessa työkaluvalikoimassa ainakin Xi Jinpingin valtakauden loppuun. Silkkitiehankkeet on kirjattu kommunistisen puolueen peruskirjaan, mikä toisaalta lisää niiden painoarvoa ja toisaalta kasvattaa puolueen mainetta hankkeiden mahdollisen menestyksen myötä.
