Suomenkielinen tiivistelmä:
EU:N MATKA KÖÖPENHAMINAAN KOETUKSELLA KEHITYSMAIDEN ILMASTORAHOITUKSESTA PÄÄTTÄMINEN HIDASTEENA NEUVOTTELUKANTOJEN MUODOSTAMISELLE
Kansainvälinen yhteisö käy parhaillaan neuvotteluja uudesta, Kioton jälkeisestä ilmastosopimuksesta, josta on määrä päättää Kööpenhaminassa ensi joulukuussa. Euroopan unioni ilmoitti viime joulukuun ilmastokokouksessa Poznanissa muodostavansa selkeät neuvottelukannat Kööpenhaminaa varten Euroopan neuvoston huippukokouksessa 17–19. maaliskuuta 2009.
EU:n yritys muodostaa vankka positio Kööpenhaminaa varten – ja siten edistää kansainvälisiä ilmastoneuvotteluja – on kuitenkin osoittautunut odotettua hankalammaksi. Jäsenmaat eivät päässeet sopuun kehitysmaiden ilmastorahoituksen suhteen maaliskuussa pidetyssä huippukokouksessa ja ratkaisemattomat kysymykset on siirretty kesäkuun 18.–19. järjestettävään huippukokoukseen.
Jäsenvaltioiden vaikeudet muodostaa selkeä ja yhtenäinen kanta luvatussa aikataulussa osoittavat, että EU:n ajamaa edistyksellistä ilmastopolitiikkaa on vaikeampi toteuttaa entistä laajemmassa unionissa.
EU:n neuvottelukantojen viivästyminen on kuitenkin osaltaan myös ymmärrettävää. Ilmapiiri julkisen rahoituksen suuntaamiseen kehitysmaiden ilmastotoimiin ei ole taloustaantuman takia paras mahdollinen. Talouden elvyttäminen oli asialistan kärjessä maaliskuun huippukokouksessa, ja ilmastorahoitusta koskevat asiat siirrettiin tarkoituksella myöhempään ajankohtaan. Ilmastorahoituksen taloudelliset vaikutukset nousivat myös keskeiseksi huolenaiheeksi maaliskuun huippukokouksessa, eteenkin EU:n uusien jäsenmaiden keskuudessa, jotka ovat köyhempiä kuin osa rahoituksen kohteina olevista kehitysmaaryhmän maista. Kyseiset valtiot käyttäisivät julkisen rahan mieluummin kiireellisimpiin toimiin kotimaassa kuin ilmastotoimien rahoittamiseen varakkaimmissa kehitysmaaryhmän maissa
Nämä EU:n sisäiset jännitteet tulee ratkaista ennen kuin EU kykenee viimeistelemään kantansa rahoituksen suhteen. Uudet jäsenmaat ovat vaatineet selkeyttä siitä, miten EU:n rahoitusvastuu jaetaan jäsenmaiden kesken, ennen kuin EU sitoutuu konkreettisiin summiin rahoituksen suhteen. EU:n rahoitusvastuun jakamisesta jäsenmaiden kesken voidaan odottaa kiistanalaista kysymystä neuvottelujen jatkuessa kesäkuussa, sillä kullakin jäsenmaalla tulee olemaan omat intressinsä sen suhteen, millä perusteella taakanjako toteutetaan unionin sisällä.
EU:n rahoitusposition lukkoon lyöminen maaliskuussa olisi toisaalta ollut myös poliittisesti ennenaikaista ottaen huomioon, että muut teollisuusmaat – erityisesti Yhdysvallat – eivät ole vielä ilmaisseet omaa kantaansa ilmastorahoituksen suhteen. Lopullista kantaa rahoituksen suhteen ei siten odoteta kuin vasta muutama kuukausi ennen Kööpenhaminan ilmastokokousta, sillä EU odottaa muiden teollisuusmaiden toimia rahoituksen suhteen ennen kuin kykenee etenemään omissa aikeissaan. EU haluaa myös, että nousevat taloudet kuten Kiina ja Intia sitoutuvat merkittäviin toimenpiteisiin kasvavien päästöjensä vähentämiseksi ennen kuin unioni lupautuu rahoittamaan ilmastotoimia kehitysmaissa. EU on ehdottanut, että edistyneet kehitysmaat laativat ns. vähähiiliset kehitysstrategiat, jotka sisältäisivät joukon suunnitelmia ja toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi ja jotka linkitettäisiin teollisuusmaista tulevaan rahoitukseen. Tämä tulee olemaan keskeinen ja kiistanalainen kysymys neuvotteluiden edetessä sillä kehitysmaat taas odottavat teollisuusmailta selkeitä summia ilmastorahoituksen määrästä ennen kuin ovat valmiita minkäänlaisiin toimenpiteisiin päästöjensä vähentämiseksi. Kööpenhaminan kokous on jo lähellä ja rahoituskysymykset hankalia asioita, etenkin tämänhetkisen taloustaantuman edessä. Onkin epäselvää ehtivätkö kehittyneet maat muodostaa selkeät kannat rahoituskysymyksiin Kööpenhaminaan mennessä. On kuitenkin erityisen tärkeää, että teollisuusmaat – EU mukaan lukien – vauhdittavat omien rahoituspositioidensa valmistelua niin että keskusteluissa edetään tulevina kuukausina, sillä kattavan rahoituspaketin muodostaminen on välttämätöntä kehitysmaiden osallistumiseksi ilmastotalkoisiin.
