Suomi joutuu EU-puheenjohtajuuskaudellaan toimimaan herkässä poliittisessa ilmapiirissä, jota leimaavat jäsenmaiden väliset kiistat. Toisaalta EU:ta kohdanneet kriisit ja niiden ratkaisuyritykset ovat antaneet unionille uutta merkitystä ja tarkoituksenmukaisuutta. Yksi Suomen puheenjohtajuuskauden keskeisistä haasteista onkin löytää oikea sekoitus kunnianhimoa ja realismia.
Puheenjohtajuuskauden aikana Suomen vastuulla ei ole kovin paljoa varsinaista lainsäädäntötyötä. Sen sijaan Suomi voi olla mukana määrittelemässä EU:n alkavan viisivuotiskauden keskeisiä painopisteitä, edistää neuvotteluja seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä ja auttaa Brexit-prosessin hallinnassa.
Perussuomalaisten nousu vuosikymmenen vaihteesta vaikutti merkittävästi Suomen EU-politiikan linjaan. Tämä näkyi kovempina kantoina ja vastahankaisuutena monissa EU-kysymyksissä. Viime aikoina muiden puolueiden välille on kuitenkin syntynyt uusi konsensus EU-politiikasta.
Antti Rinteen uusi hallitus tavoittelee EU:n vahvistamista puheenjohtajuusohjelmallaan, joka on linjassa Eurooppa-neuvoston strategisen agendan kanssa. Ohjelma ottaa huomioon myös EU-puheenjohtajuuden kaventuneen nykyroolin.
