Saksa on syystäkin nimennyt loppuvuoden 2020 kestävän EU-puheenjohtajuutensa ”koronapuheenjohtajuudeksi”. Saksan on kuitenkin käsiteltävä kaudellaan myös muita välittömiä toimia vaativia asioita sekä EU:n pitkäaikaisia tavoitteita.
Pandemian alkuvaihetta värittivät EU-maiden koordinoimattomat, itsenäiset toimet. Nyt pöydällä olevat asiakysymykset ja keinot, erityisesti liittyen talouden elpymiseen, ovat lähempänä EU:n toimintakentän keskiötä, mikä alleviivaa puheenjohtajakauden merkitystä.
Hieman yllättäen koronakriisi on muokannut Euroopan politiikkaa tavalla, joka saattaa helpottaa Saksan työtä. Jäsenvaltioiden kannat vaikuttavat vähemmän lukituilta, minkä lisäksi Saksan hallituksella on kotimaassaan enemmän liikkumavaraa kuin ennen kriisiä.
Poliittinen tilanne EU:ssa ja Saksassa on edelleen erittäin tulenarka. Puheenjohtajuuden menestys riippuu tekijöistä, joita Saksa voi hallita vain pieniltä osin, kuten pandemian kehitystä, talouden romahduksen laajuutta sekä EU:n ja Saksan kriisitoimien julkikuvaa.
