Saksa ryhtyi arvioimaan uudelleen suhdettaan Venäjään jo vuonna 2014, kun Venäjä liitti Krimin niemimaan itseensä. Muutoksia suhteessa ovat kirittäneet Moskovan useat hyökkäävät toimenpiteet, kuten Saksan parlamenttiin kohdistuneet hakkerointi-iskut, disinformaatiokampanjat sekä oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin murhayritys.
Syyskuussa 2021 järjestettyjen vaalien jälkeen muodostettu Saksan uusi hallitus poikkeaa edeltäjistään olennaisesti Venäjä-politiikassa. Kansleri, hallituskoalitio sekä parlamentti ovat kaikki vaihtuneet.
Muutokset ovat johtaneet siihen, että Saksa harkitsee uudelleen perinteistä Ostpolitik-linjaansa, jossa molempia osapuolia hyödyttävää taloudellista yhteistyötä Moskovan kanssa on pidetty Euroopan vakauden ja ennakoitavuuden takeena.
Venäjän 24. helmikuuta aloittama täysimittainen sota Ukrainaa vastaan on peruuttamaton käännekohta, joka sai Berliinin ylittämään monta tärkeää punaista linjaa Saksan ulkopolitiikassa. Näihin lukeutuu muun muassa suostuminen mittaviin pakotteisiin Venäjää vastaan, Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeen keskeyttäminen sekä asevienti Ukrainaan. Tämä tarkoittaa loppua Ostpolitikille.
