Islanti päätti hakea EU-jäsenyyttä vuonna 2009 maahan iskeneen talouskriisin kurimuksessa. Tänä vuonna valittu uusi hallitus on kuitenkin laittanut jäsenyyshakemuksen jäihin. Islantilaisten enemmistö vastustaa EU-jäsenyyttä, mutta kannattaa kuitenkin jäsenyysneuvottelujen jatkamista ja kansanäänestyksen järjestämistä EU-jäsenyydestä.
Islannin vastahakoisuus EU-integraatiota kohtaan juontaa juurensa suvereniteetin menettämisen pelosta ja erityisesti halusta säilyttää päätösvalta kalastuksen ja maatalouden suhteen.
Vuodesta 2009 lähtien EU:n vastaisia mielialoja on kasvattanut Islannin sekä Britannian ja Hollannin välinen kiista varoista, joita ulkomaiset sijoittajat menettivät Icesave-pankin kaaduttua. Samalla EU:hun ja euroalueeseen liittymisen hyötyihin suhtaudutaan aiempaa epäilevämmin, kun muut pienet valtiot ovat joutuneet koville eurokriisin myötä.
Islannin nykyinen hallitus kannattaa Euroopan talousalueen (ETA) jäsenenä pysymistä sekä Islannin ja suurvaltojen välisten suhteiden kehittämistä. Yhdysvaltain sitoutuminen Islantiin on kuitenkin heikentynyt vuosien mittaan, eivätkä Kiinan kaltaiset nousevat mahdit pysty ainakaan toistaiseksi ratkaisemaan Islannin ongelmia.
Islanti on sekä turvallisuus- että talouspoliittisesti tulossa yhä riippuvaisemmaksi Euroopasta. Maan politiikan EU-vastainen käänne nostaa esiin kysymyksen siitä, onko Islannin osana rakentaa suhdettaan Eurooppaan matkan päästä, vailla vaikutusvaltaa.
