Indonesiaa pidetään yhtenä Kaakkois-Aasian vahvimmista demokratioista, mutta käytännössä demokratian toteutuminen maassa on yhä puutteellista. Julkinen tuki nykyiselle hallinnolle on kuitenkin pysynyt vahvana jatkuvan talouskasvun, hyvinvointitoimien ja suurten infrastruktuuriprojektien ansiosta.
Indonesia on jatkanut kansainvälisen asemansa pönkittämistä Kaakkois-Aasian yhteistyöjärjestön (ASEAN) kautta, joskin se on järjestössä vain yksi tasavertainen jäsen muiden joukossa. Indonesia on ottanut järjestössä demokratian puolestapuhujan ja sillanrakentajan roolin.
Vaikka Kiinan vaikutus maahan on kasvanut, Indonesia on pyrkinyt pysyttelemään suurvaltakilpailun ulkopuolella. Maa pyrkii monipuolistamaan poliittisia ja taloudellisia suhteitaan tavoittelemalla kumppanuuksia Euroopan maiden, Japanin, Venäjän ja Persianlahden maiden kanssa.
Tämä tarjoaa EU:lle mahdollisuuksia. Euroopan kolhiintunut maine, siirtomaahistoria ja kaksinaismoralistisena näyttäytyvä politiikka ovat kuitenkin esteenä EU:n ja Indonesian suhteiden syvenemiselle.
Indonesialla on yhä haasteita selätettävänään, jos se aikoo tosissaan globaaliksi toimijaksi. Maan täytyy kyetä tarjoamaan ratkaisuja sekä alueellisin että globaaleihin ongelmiin. Riskien kanssa tasapainottelu ja strategisen autonomian säilyttäminen ulkopoliittisissa kysymyksissä saattavat kuitenkin vaikeutua sitä mukaa, kun globaalit odotukset ja vastuu kasvavat.
