Suomen päätös ostaa Yhdysvalloilta ilmasta maahan laukaistavia rynnäkköohjuksia (ns. JASSM-ohjuksia) on paljon muutakin kuin pelkkä asekauppa. Päätöksellä on merkittäviä poliittisia ja alueellisia sotilaallisia vaikutuksia.
Suomi on vasta toinen maa, jolle Yhdysvallat myy JASSM-ohjuksia; vastaavia kauppoja ei ole vielä tehty yhdenkään Nato-jäsenmaan kanssa. Tämä kertoo paitsi Yhdysvaltain ja Suomen läheisistä suhteista, myös siitä, miten Yhdysvallat tarkastelee eurooppalaista puolustusjärjestelmää.
Suomi pyrkii edistämään omaa turvallisuuttaan niin monenkeskisten, monikansallisten kuin kahdenvälisten suhteiden kautta. Tässä suhdeverkostossa Suomen suhde Yhdysvaltoihin on avainasemassa.
Uudet ohjukset parantavat merkittävästi Suomen kykyä häiritä vihollistoimintaa yhtä hyvin Suomen rajojen sisä- kuin ulkopuolella. Vaikka JASSM-ohjus on tavanomainen ase, se toimii pelotteena.
Suomalaisten päätöstentekijöiden vastuulla on ymmärtää, millaisia vaikutuksia uudella sotilaallisella kyvyllä on, sekä varmistaa, etteivät virheelliset käsitykset nykyaikaisesta sotilaallisesta puolustuksesta estä kehittämästä Puolustusvoimia.
