Italialla ja Venäjällä on perinteisesti ollut hyvät keskinäiset suhteet, jotka ovat perustuneet merkittäviin kauppasuhteisiin sekä siihen, että maiden välillä ei ole ongelmallisia kysymyksiä. Italialainen, osittain valtio-omisteinen energiayhtiö ENI on puolestaan luonut vahvat suhteet venäläiseen Gazpromiin.
Italia katsoo olevansa ”keskisuuri valta”, joka edistää ulkopoliittisia tavoitteitaan kansainvälisten järjestöjen – ennen kaikkea EU:n ja Naton – jäsenenä. Italialaiset päättäjät kuitenkin uskovat, että vakaan turvallisuusympäristön luominen Eurooppaan edellyttää yhteistyötä Venäjän kanssa. Niinpä Italia on EU:ssa ja Natossa kannattanut vuoropuhelua Venäjän kanssa.
Ukrainan kriisi teki säröjä myös Italian ja Venäjän väliseen yhteistyöhön: EU:n pakotteet ja Venäjän vastapakotteet vaikuttivat merkittävästi maiden väliseen kauppaan, ja suunnitellun South Stream -kaasuputken hylkääminen heikensi energia-alan yhteistyötä.
Italiassa etenkin maataloustuottajat ja teollisuus vaativat Venäjä-pakotteiden purkamista, sillä pakotteet ovat iskeneet kovimmin näihin aloihin. Italian hallitus tuskin kuitenkaan asettuu EU:ssa vastustamaan pakotteiden jatkamista, ellei Minskin rauhansopimuksen ehtojen toteuttamisessa tapahdu edistystä.
Italia voisi edistää EU:n ja Venäjän suhteiden kohentumista profiloitumalla aloitteellisena keskustelukumppanina esimerkiksi Libyan kriisissä, terrorisminvastaisessa toiminnassa ja Välimeren aluetta koskevassa politiikassa yleensäkin.
