Venäjän poliittinen järjestelmä on kokenut huomattavia muutoksia sen jälkeen, kun Vladimir Putin voitti vuoden 2012 presidentinvaalit. Uusimmat muutokset liittyvät alueellisten vaalien järjestämiseen.
Putinin hallinnon pyrkimykset ovat silti jääneet arvoitukseksi. Yhtäältä Venäjällä on pantu toimeen liberaaleja uudistuksia, kuten suorien kansanvaalien ottaminen uudelleen käyttöön alueellisten kuvernöörien valitsemiseksi tai puoluerekisteröinnin helpottaminen. Toisaalta samaan aikaan on luotu uusia rajoituksia, jotka rajoittavat poliittista kilpailua.
20 viime kuukauden aikaiset tapahtumat paljastavat joka tapauksessa uudistusprosessissa tapahtuneen muutoksen: nyt Putinin hallinto mukautuu vastentahtoisesti sille epäsuotuisiin poliittisiin ja taloudellisiin olosuhteisiin.
Putinin kahden ensimmäisen presidenttikauden aikana (2000–2008) uudistukset olivat luonteeltaan eteenpäin meneviä, ja niillä pyrittiin lujittamaan Kremlin valta-asemaa. Viimeisimmät uudistukset taas ovat pikemminkin reaktioita ulkoisiin tekijöihin ja kertovat Kremlin menettäneen otettaan poliittisista prosesseista.
Yksi tämän kehityksen seuraus on, että Kremlin pyrkiessä uudistamaan hallintokoneistoaan sen politiikasta tulee vaikeammin ennakoitavaa. Pitkällä aikavälillä on olemassa vaara, että pelkkien uudistusten tehtailu ilman demokratisointia heikentää koko järjestelmän legitimiteettiä.
