Venäjällä on keskeinen rooli kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Maa tuottaa neljänneksi eniten hiilidioksidipäästöjä maailmassa, ja sillä on paljon mahdollisuuksia kehittää uusiutuvaa energiaa. Ilmastotyö on Venäjällä kuitenkin haastavaa, koska maan talous sekä Kremlin legitimiteetti nojaavat fossiilisiin polttoaineisiin.
Ympäristökysymysten kasvava politisoituminen voi johtaa siihen, että ilmastonmuutos saa suuremman painoarvon Venäjän julkisessa keskustelussa. Ilmastonmuutoksen näkyvät vaikutukset, kuten ikiroudan sulaminen ja Siperian metsäpalot, saattavat vauhdittaa kehitystä.
Ilmastoskeptistä populismia esiintyy Venäjän poliittisen eliitin retoriikassa, mutta sen laajempi yleistyminen yhteiskunnassa on epätodennäköistä. Suurin osa venäläisistä on huolissaan ilmastonmuutoksesta joskin vähemmän kuin länsieurooppalaiset. Venäjällä ilmastonmuutosta koskeva päätöksenteko on keskitettyä, eikä kansalaisyhteiskunta pääse juurikaan vaikuttamaan siihen.
Euroopan energiamurroksen vuoksi Venäjä uhkaa menettää sen tärkeimmän fossiilisten polttoaineiden vientimarkkinan. Toisaalta energiamurros synnyttää myös uusia uusiutuvaan energiaan liittyviä yhteistyön mahdollisuuksia Venäjän ja EU:n välille.
