Kreml suunnitteli Venäjän viimeisimmät duumanvaalit siten, että ne osoittaisivat edellisistä vaaleista alkaneiden poliittisten ongelmien ajan olevan ohi. Vaalit olivat myös testi presidentti Vladimir Putinin lujalle autoritarismille ennen vuoden 2018 presidentinvaaleja.
Nykyhallinto säilytti valtansa duumassa. Tämä onnistui painostamalla oppositiota ja muuttamalla vaalilakeja. Lisäksi hallinto puuttui äänestysprosessiin joillakin alueilla.
Vaalit kuitenkin osoittivat, että Krimin valtaamisen aikaansaama kansallisinto on enimmäkseen laantunut. Kaupunkialueilla äänestysprosentti oli varsin alhainen, ja valtaapitävän puolueen kannatus noudatteli vuoden 2011 vaalien kaavaa.
Venäjän pitkän aikavälin taloustaantuma on edelleen suurin riski hallinnon vakaudelle, vaikka kansalaisten poliittiset asenteet eivät juuri ole muuttuneet talouskriisin vuoksi. Taantuma alkoi Venäjällä jo ennen energian hinnan laskua.
Sekava vaalitulos pakottaa Kremlin etsimään uusia keinoja poliittisen valtansa pönkittämiseksi. Kreml yrittää todennäköisesti tiukentaa autoritaaristen instituutioidensa otetta kotimaassa ja ylläpitää jännitteitä kansainvälisesti. Hallinto voi pönkittää presidentin suosiota myös lupaamalla ”autoritaarista modernisaatiota” sen toivossa, että lupaus nostaisi vallanpitäjien suosiota kaupungeissa. Putinin ulko- ja talouspolitiikka saattaa muuttua entistä riskialttiimmaksi sitä mukaa kuin presidentinvaalit lähestyvät.