Kansainväliset haasteet ovat värittäneet Saksan liittopäivävaalien alla käytävää keskustelua EU:n uudistamisesta ja vahvistamisesta. Vaikka Saksan perinteiset Eurooppa-myönteiset painotukset pysyvät entisellään, yksityiskohdat etenemisestä ovat ristiriitaisia. Saksan politiikka on osoittautunut suhteellisen vastustuskykyiseksi EU-vastaiselle populismille, mutta saksalaiset odottavat EU:lta silti tuloksia. Berliini on omaksunut joustavan lähestymistavan, jolla se etsii tasapainoa. Sen mukaan Saksan periaate EU:n yhtenäisyydestä säilyisi, mutta unioni voisi myös uudistua pienemmällä joukolla kuin 27 maan kesken.
Saksalaispuolueet ovat yhtä mieltä euroalueen uudistamistarpeesta, mutta niillä on eri näkemykset asiasta. Konservatiivit ja liberaalit painottavat kansallista vastuuta ja vastustavat askelia kohti ”rahansiirtounionia”, kun taas sosiaalisdemokraatit ja vihreät näyttävät olevan valmiita laajentamaan yhteisvastuuta aiempaa yhtenäisemmällä euroalueella. Saksa lisää todennäköisesti taloudellista yhteisvastuuta sopuna Ranskan kanssa, jos yhteisvastuu perustuu merkittäviin investointiprojekteihin ja on sidottu valvontaan sekä rakenteellisiin uudistuksiin.
Transatlanttisten suhteiden epävarmuus on aiheuttanut sen, että Saksa pyrkii uudistamaan EU:n puolustuksen aiempaa itsenäisempään suuntaan. Samaan aikaan kun Berliini tekee Pariisin kanssa töitä kehittääkseen eurooppalaista puolustusta, Saksa haluaa avata uudet puolustushankkeet halukkaille EU-kumppaneille ja samaan tahtiin Naton kanssa.
