Maailman 35 miljoonasta kurdista noin puolet asuu Turkissa, jossa hallituksen ja kurdien separatistisen PKK-järjestön konflikti on jatkunut yli kolme vuosikymmentä.
Vuosina 2009–2015 Turkissa oli käynnissä valtion ja kurdien lupaava rauhanprosessi. Sittemmin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin AK-puolueen muodostama hallitus on kuitenkin pelkistänyt kurdikysymyksen terrorismin vastaisiin operaatioihin ja marginalisoinut laillisen kurdipuolue HDP:n. Erdoğanin politiikassa on kaikuja 1990-luvulta, jolloin vastaava politiikka epäonnistui.
Turkin hallintojärjestelmä on nyt presidenttivetoinen. Valta on keskitetty presidentille. Kurdit vastustavat vallan keskittämistä ja vaativat itselleen nykyistä vahvempaa paikallista autonomiaa kurdienemmistöisillä alueilla.
Turkin kurdien tilanne kietoutuu yhteen Syyrian kurdien kohtalon kanssa, sillä PKK:n verkosto ulottuu ja kurdikysymys herättää vastakaikua yli valtiorajojen.
Turkin uuden hallintojärjestelmän luonne todennäköisesti saa PKK:n lisäämään iskujaan. Se on omiaan lisäämään katkeruutta myös niiden tavallisten kurdien keskuudessa, jotka vastustavat PKK:ta.
