Tutkimushankkeessa seurataan Suomen Nato-jäsenyysprosessin etenemistä sekä analysoidaan sen kehittyvää Nato-politiikkaa. Lisäksi projektissa tarkastellaan Venäjän helmikuun 2022 hyökkäyksen vaikutuksia Pohjois-Euroopan turvallisuuteen. Hankkeessa analysoidaan myös Yhdysvaltain Eurooppa-politiikkaa ja maan sitoutumista Euroopan turvallisuuteen.
Venäjän hyökkäyksestä on muodostunut historiallinen saumakohta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle. Suomen päätös hakea Naton jäsenyyttä muuttaa sen turvallisuuspolitiikan lähtökohtia. Hankkeessa pohditaan muun muassa seuraavia kysymyksiä: Mikä on Suomen tuleva asema liittokunnassa, mitkä ovat sen Nato-politiikan lähtökohdat ja tavoitteet sekä miten jäsenyys sotilasliitossa asettuu osaksi Suomen turvallisuuspolitiikan laajempaa kokonaisuutta?
Suomen välittömän turvallisuusympäristön – Pohjois-Euroopan – turvallisuusasetelma on myös muutoksen kourissa. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä Naton jalansija alueella vahvistuu. Projektissa pureudutaan siihen, miten Itämeren ja Arktiksen alueen turvallisuus tulevina vuosina kehittyy, ja tarkastellaan niin Naton kuin Venäjän toiminnan muutosta Pohjois-Euroopassa.
Yhdysvallat vahvisti johtoasemaansa Euroopan turvallisuudessa jo ennen Venäjän hyökkäystä. Nato-jäsenyyden myötä Yhdysvaltain merkitys Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle kasvaa. Miten sota Ukrainassa muovaa Washingtonin Eurooppa-politiikka? Miten Yhdysvallat tasapainottelee kahden sille keskeisen turvallisuuspoliittisen näyttämön – Euroopan ja indopasifisen alueen – välillä?
Hanke jatkuu huhtikuun 2023 loppuun asti.
Tutkimusryhmä: Matti Pesu (johtava tutkija), Tuomas Iso-Markku, Harri Mikkola, Ville Sinkkonen ja Kukka-Maria Kovsky.
Ville Sinkkonen
Matti Pesu
Tuomas Iso-Markku