Projektissa tarkastellaan pandemiakriisin kansallisia sekä kansainvälispoliittisia vaikutuksia erityisesti Suomen ja Euroopan unionin tasolla. Analysoimme, kuinka Suomessa ja kansainvälisellä tasolla on varauduttu pandemioihin, miten covid-19-taudin aiheuttamaan kriisiin on reagoitu ja millaisia laajoja poliittisia seurauksia pandemialla on toistaiseksi ollut.
Projektissa tarkastellaan koronakriisin kolmea eri vaihetta: varautumista ennen kriisin puhkeamista, itse kriisivaihetta sekä jälkihoitovaihetta. Tämän mukaan jaoteltuna projektin pääkysymykset ovat seuraavat: Kuinka pandemiat kuvataan ja kehystetään erilaisissa varautumisasiakirjoissa? Miten avainpoliitikot toimivat covid-19-pandemian aikana? Millaisessa EU:n ja globaalin tason tilanteessa reaktiot muodostuvat? Miten päätöksentekijöiden toiminta kriisissä heijastaa laadittuja suunnitelmia ja strategioita?
Varautumisvaiheen osalta tarkastelussa on, miten pandemioita sekä niiden aiheuttamia uhkia on kuvattu suomalaisessa kokonaisturvallisuuteen pohjaavassa toimintaympäristössä. Entä millaisiin asiakirjoihin ja prosesseihin nykyinen Suomen pandemiavarautuminen pohjaa? Projektissa analysoidaan EU:n tartuntatautien varautumissuunnitelmia suhteessa jäsenvaltioiden suunnitelmiin ja toimiin. Suomen tapauksen kautta projektissa valotetaan kansallisen tason toimintaa suhteessa EU-tasoon ja päinvastoin.
Itse kriisivaiheen analysointi jakautuu pandemian eri aaltoihin. Ensimmäisen aallon aikajanalla keskitymme poliittisen johdon julkisiin ulostuloihin ja toimiin tammikuusta toukokuuhun 2020 ja analysoimme kriisiin heräämistä sekä covid-19-taudin poikkeuksellisia taloudellisia seurauksia. Toisen aallon osalta tarkastelussa ovat toimivaltakysymykset, politiikkaratkaisujen kansainvälinen yhteensopivuus sekä vapaan liikkuvuuden rajoitukset. Kriisin loppuvaihetta tarkastellaan temaattisesti rokotepolitiikan näkökulmasta. Lisäksi analysoidaan, millaisiin kansainvälisiin muutoksiin pandemia on suoraan tai epäsuorasti vaikuttanut.
EU-tasolla hankkeessa tutkitaan covid-19-pandemian mahdollisia seurauksia unionin integraatiokehitykselle. Pystyykö EU vastaamaan eri tasojen ja sektoreiden yhteistoimintaa vaativiin terveysuhkiin sekä niiden taloudellisiin seurauksiin?
Multilateraalien yhteistoimintafoorumeiden (YK ja WHO) ja suurvaltojen toiminta terveysturvallisuuden alalla tuodaan analyysissa esiin kontekstualisoimaan EU:n ja Suomen tapahtumia. Miten EU ja Suomi toimivat suhteessa globaalin tason areenoihin, ja miten globaali taso vuorostaan vaikuttaa alempien tasojen toimintaan?
Tutkimuksen painopisteinä ovat varautuminen, arvokysymykset sekä legitimiteetti ja luottamus.
Hanke tuottaa akateemista tutkimusta, ajankohtaiskatsauksia ja seminaareja näistä teemoista. Hanke jatkuu toukokuuhun 2021 saakka.
FIIA-tutkimusryhmä: johtaja Mika Aaltola, tutkija Johanna Ketola sekä tutkimusavustajat Aada Peltonen ja Karoliina Vaakanainen