Monenkeskisen yhteistyön murrokset ja alati kiperämmät globaalit haasteet ajavat monenkeskisyyden idean, käytännön toiminnan, normit ja päämäärät yhä haavoittuvampaan asemaan aikakaudella, jota määrittää strateginen kilpailu. Virallinen monenkeskinen yhteistyö on yhä merkittävässä roolissa. Käytännössä yhä useammin suositaan kuitenkin myös vaihtoehtoisia yhteistyön kanavia. Toimijat hyödyntävät YK-järjestelmää, mutta myös erikokoisia ja asialistaltaan kapeampia informaaleja instituutioita – kuten G-ryhmiä – sekä tapauskohtaisesti räätälöidympiä yhteistyön rakenteita toiminnassaan.
Raportti päätyy johtopäätöksiinsä tutkimalla keskeisten toimijoiden näkemyksiä monenkeskiseen yhteistyöhön. Monenkeskisyyttä tarkastellaan Euroopan unionin, Yhdysvaltain, Kiinan ja Venäjän asemoitumisen kautta. Lisäksi raportti analysoi monenkeskisen yhteistyön roolia covid-19-pandemian hallinnassa.
Euroopan unioni on Suomen ulkosuhteiden tärkein viitekehys ja vaikutuskanava. EU:n vahvistaminen ja sen yhtenäisyyden tukeminen ovat Suomen keskeinen päämäärä. Osaamista, asiantuntijuutta ja poliittista tahtoa on kohdistettava myös epävirallisten monenkeskisyyden muotojen sekä globaalin etelän toimijoiden ymmärtämiseen ja tutkimiseen. Tämä vahvistaisi pienempien valtioiden asemaa merkityksellisinä monenkeskisinä toimijoina aikana, jota määrittää kiihtyvä strateginen kilpailu.
Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Julkaisun pysyvä osoite on: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-400-2.
