Liittyessään Natoon Suomi tuli osaksi ydinaseliittoumaa. Ennalta ehkäisevän suojan hakeminen Naton ydinasepelotteesta oli myös yksi keskeisistä syistä, miksi Suomi päätyi hakemaan jäsenyyttä liittokunnasta. Ydinaseallianssiin liittyminen on avannut Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle ja sen valmistelulle uuden pelikentän. Aiemmin Suomi tarkasteli ydinasekysymyksiä asevalvonnan näkökulmasta. Nyt Suomessa on syytä tarkastella ydinaseita myös pelotteen näkökulmasta. Tarve vahvistaa suomalaista ydinaseosaamista on tunnistettu hallitusohjelmaa myöten.
Seminaarissa julkaistaan Ulkopoliittisen instituutin ja Tampereen yliopiston laatima tutkimusraportti ”Naton ydinasepelote ja Suomi”. Tutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Seminaarissa pureudutaan raportin keskeisiin teemoihin. Miltä näyttää kansainvälinen ydinasejärjestys? Mistä Naton ydinasepelote muodostuu ja miten liittokunta tekee ydinasepoliittiset päätöksensä? Mitä vaihtoehtoja Suomella on Naton ydinasepelotepolitiikkaan osallistumiselle?
Ohjelma
Tilaisuuden avaus:
Matti Pesu, johtava tutkija, Ulkopoliittinen instituutti
Ohjausryhmän puheenvuoro:
Jarmo Viinanen, suurlähettiläs, johtava asiantuntija, Ulkoministeriö
Raportin esittely:
Tapio Juntunen, yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto
Jyri Lavikainen, tutkija, Ulkopoliittinen instituutti
Iro Särkkä, vanhempi tutkija, Ulkopoliittinen instituutti
Kommenttipuheenvuoro:
Antti Kaikkonen, kansanedustaja
