Tappavat autonomiset asejärjestelmät (engl. Lethal Autonomous Weapons Systems, LAWS) ovat herättäneet huolta kansainvälisesti. Suurin osa valtioista on vaatinut asejärjestelmien sääntelyä, mutta kansalaisjärjestöt ovat penänneet niiden käytölle ennaltaehkäisevää kieltoa. Vuonna 2023 YK:n pääsihteeri António Guterres painotti uudessa rauhanagendassaan, että sitova kansainvälinen sopimus tulisi neuvotella vuoteen 2026 mennessä.
Autonomisten asejärjestelmien sääntelyllä on kiire, koska teknologinen kehitys on nopeaa ja autonomisista aseista voi tulla keskeinen osa modernia sodankäyntiä. Ukrainan ja Gazan kaltaiset konfliktit toimivat testialustoina: ne omalta osaltaan normalisoivat autonomisten aseiden varassa käytävää sotaa ja järjestelmien sisällyttämistä sotilaallisiin rakenteisiin.
Suurvallat ovat vastahakoisia sääntelemään autonomisia aseita, sillä ne pyrkivät välttämään rajoituksia keskellä geopoliittista kilpajuoksua, jossa kehitetään strategisia teknologioita. Innovaatiot, sotilaallinen ylivoima ja suurvaltastatuksen säilyttäminen näyttävät olevan etusijalla.
YK:n eräitä tavanomaisia aseita koskevan yleissopimuksen eli CCW-sopimuksen (engl. Convention on Certain Conventional Weapons) puitteissa aiheesta on käyty keskustelua vuosikymmenen ajan. Alueidenvälinen valtioiden ryhmä on keskustelun seurauksena tehnyt aloitteen kansainvälisistä neuvotteluista, jotta tappavien autonomisten asejärjestelmien käyttöä voitaisiin säännellä. Edistyksestä on merkkejä, mutta CCW-sopimuksen edellyttämä yksimielinen päätöksenteko mahdollistaa sen, että suurvallat voivat asettua esteeksi.
